2018 DONE

2018 on tullut päätökseensä, ja musta on ihanaa vuoden lopussa muistella, mitä kaikkea kuluneeseen vuoteen onkaan mahtunut. 2018 oli yksi mun elämäni onnistuneimpia vuosia. Vaikka ihan kaikki jutut eivät olleet positiivisia, ovat ne olleet konkreettinen osa vuoden kulkua ja sitä, millaiseksi vuoden päätös on muotoutunut. Everything happens for a reason.

Tammikuu

♥ Vuodenvaihde meni läheisten seurassa.
♥ Tammikuussa tehtiin perheen kanssa päiväreissu Paraisille, josta veli osti itselleen auton.
♥ Käytiin äidin ja parhaiden ystävien kanssa Helsingin häämessuilla, ja ostin Porin Juhlavasta itselleni häämekon.

Lukuehdotus:
Love me do -häämessut

Helmikuu

♥ Helmikuu oli hiljaisempi. Ladattiin akkuja, jätettiin hääjärkkäilyt vähemmälle tammikuun isojen päätösten jälkeen ja pelasin Final Fantasya.
♥ Katsottiin Juhan kanssa maratoonina Pokemonia ja käytiin Tampereella viikonloppureissulla.
♥ Suunnittelin hääkutsuja.

Maaliskuu

Maaliskuu oli vuoden rankin kuukausi. Juha tuli yhtenä yönä kotiin naama veressä ja lompakko kadonneena, kun oli törmännyt kotimatkalla kahteen öykkäriin ja joutunut näiden kanssa tappelemaan, ja mä rikoin polveni pahemmin kuin kymmeneen vuoteen. Polven kanssa kamppailinkin koko loppuvuoden.

Positiivisella puolella:
♥ Juhan lompakko palautui tappelusta seuraavana päivänä, eikä sieltä ollut hävinnyt mitään. Joku porilainen nuorimies(oletettu) oli löytänyt sen muutaman korttelin päästä tappelupaikasta.
♥ Vietettiin mun 24-vuotissynttäreitä.
♥ Kävin yökyläilemässä Kankaanpäässä ystävän luona.
♥ Kävin Tampereella ottamassa jalkapöytääni elementtitatuoinnin ja tapasin ihanan bloggaajakolleegan lounaalla.

Lukuehdotus:
Handpoked tatskaa Tampereella

Huhtikuu

♥ Huhtikuussa tapasin fysioterapeutin, joka selvästikin osasi hommansa. Sain hyvän määrän kuntoutusohjeita ja teippausvinkkejä, ja siitä starttasikin kovan luokan kuntoutus.
♥ Lähetettiin hääkutsut, ja hääjuhla alkoi tuntua paljon todellisemmalta.
♥ Käytiin katsomassa Jari Sillanpään keikkaa Juhan ja parin ystävän kanssa.
♥ Kierreltiin lähialueiden metsissä heräävää luontoa ihastellen ja polvea kuntouttaen.

Lukuehdotus:
5+1 X POLVIVAIVAEXPERTIN VINKIT
Valmiit hääkutsut

Toukokuu

♥ Polvi alkoi kuntoutua, ja tehtiin pitkiä pyörä- ja kävelylenkkejä lähiympäristössä.
♥ Pokemon Go oli kovassa käytössä koko toukokuun ajan, ja käytiin useana toukokuisena yönä Kirvatsissa katselemassa riikinkukkoa ja pässejä.
♥ Kävin Kankaanpään taidekoululla esitys- ja performanssitaidetapahtumassa.
♥ Keräiltiin valtavasti kiviä Reposaaresta ja Kallosta, pestiin ne, ja mä tein niistä pöytä- ja paikkamerkkejä häitä varten.
♥ Toukokuussa taidettiin aloitella myös mun vihkisormukseni suunnitteluprojektia.

Lukuehdotus:
6 X toteuttamiskelvottomat hääideat

Kesäkuu

♥ Kesäkuuhun mennessä häävalmistelut olivat ihan hyvällä mallilla, vaikka pieni häästressi taisi hiukan kolkuttaa takaraivossa.
♥ Vietettiin juhannusta mökillä rakennusprojektin keskellä.
♥ Käytiin perheen kanssa Linnanmäellä.

Heinäkuu

♥ Pidettiin mun polttarit ystävien kanssa.
Polttaripäivä oli kesän kuumin päivä. Päivä aloitettiin skumppa-aamupalalla ja glittermeikeillä, ja käytiin keskustassa naurujoogassa. Mä suoritin päivän edetessä kaikenlaisia tehtäviä, kuten esimerkiksi avioliittoneuvojen keräystä tuntemattomilta, ja syötiin porukalla Amarillossa. Vietettiin iltaa ystävän vanhempien asunnolla, jossa tietovisailtiin avioliittoon liittyvien uskomusten kanssa ja laittauduttiin ennen kuin lähdettiin vielä illaksi kaupunkiin tanssimaan. Oli ihana päivä ♥
♥ Sain lahjaksi kaasoltani ja veljeltäni Minna Parikan pupukengät hääkengiksi ♥
♥ Ja tietenkin heinäkuussa oli meidän häät!

Lukuehdotus:
MEIDÄN HÄÄT
Kaikki hääpostaukset luettavissa täällä!

Elokuu

Elokuussa kaikki palautui taas normaaliin. Tehtiin kaikkia juttuja, mitä ennen häitä ei ehditty tai jaksettu tehdä:
♥ Käytiin telttailemassa Sieravuorella.
♥ Uitiin Yyterissä trooppisen lämpimässä vedessä.
♥ Tehtiin pitkiä road trippejä lähikunnissa.

Lukuehdotus:
10 asiaa, jotka opin ekalla telttaretkellä

Syyskuu

♥ Syyskuussa aloiteltiin halloweenfiilistelyä ja käytiin Juhan kanssa Linnanmäen Iik!weekillä.
♥ Mulla oli elämäni paras taidekokemus Amos Rexin Massless-näyttelyssä.
♥ Pidin blogissani taidearvonnan blogisynttäreiden kunniaksi, ja tein arvonnan voittajalle tatskasuunnitelman!
♥ Käytiin yöpymässä kummittelevassa Mäntyluodon hotellissa ja ihailtiin syysmyrskyä.

Lukuehdotus:
Yötä satavuotiaassa hotellissa - Mäntyluodon Hotelli

Lokakuu 

♥ Lokakuu oli ultimaattinen halloween-kuukausi, vaikka omia halloween-juhlia vietettiinkin vasta marraskuun puolella pyhäinpäivänä. Katseltiin paljon kauhuelokuvia, kuuntelin kauhupodcasteja ja käytiin Särkänniemen Karmivassa Karnevaalissa.
♥ Osallistuin kolmatta kertaa inktober-piirtämishaasteeseen, ja onnistuin ekaa kertaa tekemään kaikki haasteen piirrokset.
♥ Vietettiin neljättä kihlautumisen vuosipäivää Juhan kanssa romanttisella (patteri)kynttiläillallisella Raxissa!

Lukuehdotus:
KARMIVA KARNEVAALI 2018
3 HALLOWEENIIN SOPIVAA PODCASTIA

Marraskuu

♥ Marraskuussa nautittiin ensilumesta!
♥ Teetätin ekaa kertaa pinkan joulukortteja piirroksistani, ja niistä tuli parempia, kuin osasin odottaa. Kuun lopussa ilmoitin instagramissa laittavani loput kortit, joita en itse lähettäisi, myyntiin.
♥ Käytiin ystävän kanssa kädentaitomessuilla inspiroitumassa.

Lukuehdotus:
Kivi- ja kristallikokoelma
KÄDENTAITOMESSUJEN KIINNOSTAVIMMAT YRITYKSET
VUOSI ILMAN HENKILÖVAAKAA

Joulukuu

♥ Koti koristettiin jouluiseksi heti kuun alussa, ja Juha osti mulle uuden puhelimen.

♥ Käytiin katsastamassa ystävän kanssa Tampereen Design Tori.

♥ Tein joululahjataidetta ja joulukorttikauppaa.

♥ Joulua vietettiin perinteisin menoin, sekä mun että Juhan sukulaisia nähden ja valtavasti jouluruokaa syöden. Oli ihana joulu ja välipäivät ♥

Lukuehdotus:
2019 tahdon...

Meillä on ollut aivan ihana vuosi, toivottavasti sullakin ♥

2019 tahdon...

... tehdä vihdoin jotakin tälle mun jatkuvalle ilmastoahdistukselleni! Tänä vuonna aloitettiin energia- ja biojätteen lajittelu, kun saatiin meidän minimaaliseen keittiöön vihdoin järkevä roskienkeräysjärjestelmä. Ensi vuonna haluan keskittyä lisää kierrätykseen, lihan vähentämiseen, roskien lajitteluun, kasvisruokareseptien oppimiseen ja ilman autoa kulkemiseen.

... tehdä enemmän taidetta ja tatskasuunnitelmia...

... ja koostaa Instagramiin erillinen tili piirroksilleni! Tahdon, että mulla on koko ajan edustuskelpoinen taideportfolio, jonka voin lähettää tarvittaessa mun taiteestani kiinnostuneelle. Mun suurimpia unelmiani on kuvittaa satu- tai runokirja (tai tehdä itse julkaistava sarjakuvateos), ja uskon, että tämä vie mua vähän lähemmäksi sitä unelmaa!

... lukea enemmän. Koska let's face it, en ole aikoihin lukenut muuta kuin mangaa.



... saada polveni kuntoon. 2018 kävelykykyä koettelevia vitsauksia oli joka kulman takana.

... opetella olemaan videolla luonnollisemmin. Mulla on ala-asteelta asti ollut videokamerakammo, ja olen aina vihannut sitä, miltä mun puheeni kuulostaa äänitallenteessa. Ensi vuonna aion totuttautua siihen, että videoin itseäni ja arkeani, ehkä alkuun Instagramin tarinoissa.

... matkustaa ensi kertaa Lappiin! Mökki on varattu, matkaseuralaiset (osittain) päätetty ja pakkauslista aloitettu ♥

... tehdä lisää itsetehtyjä vatteita. Aloitin tämän vuodenvaihteen pamauksella, ja tein itselleni villahousut! Eikä se ollut yhtään niin vaikeaa kuin aluksi ajattelin!



... saunoa kuin en olisi ikinä saunonutkaan...

... ja opetella ainakin yhden perinteisen saunaloitsun!

... näyttää joka päivä siltä, että olen suoraan metsästä kömpinyt noitaolento. Ninjasoturityylini on yllättäen vaihtunut villapaitoihin, -sukkiin, sadetakkeihin ja noitakoruihin.

... viettää aikaa ystävien ja läheisten kanssa! ♥

Mitä sä tahdot tehdä tulevana vuotena?

Jouluinen rocky road - ultimaattinen viime hetken joululahja!

Mä havahduin tämän vuoden joululahjoihin todella viime tingassa, ja vaikka muidenkin lahjojen hankinta meni vähän tiukille, halusin kehittää jonkin pienen muistamisen myös niille ystäville, joiden kanssa ei ole mitään isoa lahjaperinnettä. Inspiroiduin tähän supersöpöön rocky road -lahjaan ihanan Piian tekemästä rocky roadista, ja ajattelin kokeilla toteuttaa herkusta oman versioni joulun kunniaksi!

Jouluinen rocky road

Ainesosat:
Maitosuklaata
Pipareita
Vihreitä kuulia
Minivaahtokarkkeja
Nonparelleja koristeluun

Ohje:
1. Pilko piparit ja leikkaa vihreät kuulat pienemmiksi paloiksi.
2. Sulata suklaa ja sekoita sen joukkoon piparit, vihreät kuulat ja vaahtokarkit.
3. Kaada avaraan, leivinpaperilla peitettyyn vuokaan ja ripottele pinnalle nonparelleja.
4. Nosta jääkaappiin ja anna jäähtyä niin kauan, että suklaa on kauttaaltaan kovettunut.
5. Leikkaa sopivankokoisiin paloihin.

Määrät kannattaa arvioida omien tarpeiden mukaan. Itse käytin kolme Fazerin suklaalevyä, ja täytteitä laitoin niin paljon, että nestemäistä suklaata ei jäänyt paljoa kulhon pohjalle ennen vuokaan kaatamista. Kuulia meni noin puoli paketillista, pipareita kymmenkunta ja minivaahtokarkkeja puolikas pussillinen. Kolmesta suklaalevystä riitti neljään-viiteen kahden patukan pakettiin. Vuokana mulla oli isokokoinen uunivuoka.



Suklaat paketoin sellofaaniin, ja rumemmalle puolelle pakettia kiinnitin suuntaa-antavan sisällysluettelon. Mun mielestäni paketeista tuli tosi söpöjä, ja tekisin näitä ehdottomasti useamminkin!

Oletko sä tehnyt itse joululahjoja, ja jos olet, mitä?

30 kysymystä ja vastausta

Joulukuu on vyörynnyt omalla painollaan uhkaavasti puoleen väliin, eikä jouluun ole kuin reilu viikko aikaa. Mulla joulukuun alku on kulunut ladaten akkuja, hiukan sairastaen ja yrittäen löytää inspistä, hiukan huonolla menestyksellä. Siksi myös blogi on viettänyt hiljaiseloa, ja nyt taas yritän elvyttää sitä tämän haasteen avulla!

Olen nähnyt tämän haasteen kiertävän useammissakin blogeissa, ja vihdoin luin haastepostauksen oikein läpi ajatuksella, kun löysin sen ihanasta Mennen ja tullen -blogista. Haasteessa annetan 30 aihetta, joista saa sitten kertoa omalla tavallaan.

Tässä mun kolmekymmentä vastaustani:

Avioliittoja: Yksi! Meintiin Juhan kanssa naimisiin heinäkuussa, eli ollaan nyt elelty avioliitossa noin viisi kuukautta. On ollut kivaa!

Kihloissa: oltiin melkein neljä vuotta ennen naimisiinmenoa. Kihlauduttiin Kööpenhaminan Tivolissa 2014 halloweenin aikaan, joka oli Juhan järjestämä yllätysreissu. Meidän piti lähteä risteilylle Tallinnaan, mutta kyyti veikin meidät Helsinki-Vantaan lentokentälle. Voin sanoa, että äiti ei ole ollut ikinä musta niin huolissaan, kuin silloin, kun lähetin sille viestiä, että tultiinkin lentokentälle :D

Lapsia: Ei ole, eikä välttämättä edes hankita.

Lemmikkejä: mulla ei ole ikinä ollut. Mä olen aina pitänyt eläimistä, ja toivonut kissaa tai pientä koiraa, mutta lapsena vanhemmat eivät suostuneet lemmikin ottoon, ja tällä hetkellä inspiraatio ottaa lemmikki 30-neliöiseen yksiöön on aika olematon. Ehkä sitten, kun hankitaan vähän tilavampi asunto, hankitaan myös pieni pörröinen perheenjäsen!


Leikkauksia: Mun kaikki leikkaukseni keskittyvät mun suuhuni; viisurit leikattiin veks, ja mun alaikenet on muotoiltu uusiksi leikkauksen avulla. Muuten olen selvinnyt leikkauksitta.

Tatuointeja: Kolme! Pieni teksti käsivarressa, hand poked elementtilogo jalkapöydässä ja iso Cubone reisitatuointi! Maaliskuussa olisi tarkoitus täydentää mun tyhjempää jalkaani merkityksellisellä sinitiaisella ♥

Lävistyksiä: Korvissa aukinaisia (ehkä) neljä kappaletta. Yksi eläkkeelle siirtynyt, umpeutunut ja värjäytynyt rustolävistys, älkää missään nimessä ottako rustolävistyksiä lävistyspyssyllä. Nykyisin en juurikaan käytä korviksia, koska reijät ärtyvät helposti. Mä haluaisin kovasti ottaa septumin, mutta haluan pitää naamani lävistämättömänä työn takia. Onneksi feikkiseptumeita löytyy!

Muuttoja: Kolme. Asuin koko lapsuus- ja teini-ikäni samassa osoitteessa, ja muutin ensimmäistä kertaa, kun muutettiin Juhan kanssa yhteen. Asuttiin pari vuotta Porin kuudennessa osassa kosteusvaurioisessa vanhustentalossa, mutta kun se päätettiin purkaa, muutettiin meidän nykyiseen kotiin lapsuusmaisemien läheisyyteen.



Ottanut lopputilin: En kertaakaan! Muutenkin mun työhistoria on melko lyhyt; olin yhtenä kesänä raskaalla autokorjaamolla kesätöissä, ja nykyisin olen Porissa pienessä media-alan firmassa graafisena suunnittelijana.

Ollut saaressa: Joskus lapsena vanhempien tutun mökillä. Ja joku vuosi soudettiin Juhan kanssa Ämmänsaarelle Karvialla. Saaressa olo on vähän häilyvä asia, nimittäin kun tavattiin Juhan kanssa, Juha asui Reposaaressa, joka on ihan törkeän iso saari meren äärellä. Ja Porin keskustassa on Kirjurinluoto, joka on myös periaatteessa saari. Lasketaanko niissäkin hilluminen?

Autosi: Lada Samara! Yritän ylläpitää punk-henkistä elämäntapaa, ja tietyllä tapaa tuollainen koruton metallihäkkyrä sopii siihen kuin nenä päähän. Yritän vähentää ajokilometrejäni ja kävellä tai pyöräillä mahdollisuuksien mukaan. Porissa välimatkat on kyllä niin pitkiä, että ihan kaikkialle ei pääse ilman autoa, etenkään, kun julkinen liikenne on todella paska.

Ollut lentokoneessa: Meidän Kööpenhaminan matkoilla, yhteensä lentoja on varmaankin ollut 8.

Onko joku itkenyt vuoksesi: Varmasti on, useampaan otteeseenkin, mä olen vähän liiankin suorapuheinen.



Ollut rakastunut: Oon onnellisessa asemassa, sillä oon mun ensirakkauteni kanssa naimisissa ♥

Ollut ambulanssissa: Noup.

Luistellut: Joka talvi lapsena. Olin tosi hyvä luistelija, ja pysyin pystyssä, vaikka millaisia temppuja tein. Kun pysähdyin, kaaduin heti naamalleni, eikä kukaan halunnut olla mun vieressä peruskoulun luistelutuntien rivimuodostelmissa, kun saatoin vetää muut mukanani kumoon :D Nykyisin en juurikaan luistele huonon polveni takia.

Surffannut: En.

Ollut risteilyllä: Satunnaisia kertoja aikuisiällä, lapsena varmaan melkein vuosittain.

Ajanut moottoripyörällä: Joo! Täysikokoista moottoripyörää oon ajanut ehkä kerran, ja omistin oman kevytmoottoripyörän 16-vuotiaasta noin 20-vuotiaaksi asti! Mun kevari oli upea Daelim Daystar, jolle ei sitten kuitenkaan riittänyt ajokilometrejä niin paljoa, että sitä olisi ollut järkevää pitää. Nyt mulle riittää mopoilu, kun Juha osti kesällä meille yhteisen mopon.

Kuva vuodelta 2012

Ratsastanut hevosella: Lapsena istuin kerran hevosen selässä, kun sitä talutettiin. Muuten en ole hevosen selkään noussut, ne ovat pelottavan isoja eläimiä.

Lähes kuollut: Ei nyt mieleeni tule mitään hirveän läheltä-piti-tilannetta, mutta vauvana mun vauvapeittoni päälle tuli katonpalasia, kun kattoremontin takia vanhempien keittiön katto murtui. Oltiin vissiin just lähdetty, mutta jos oltaisiin oltu kotona, olisin varmaan jäänyt lohkareiden alle. En tiedä, miten siinä tilanteessa olisi sitten käynyt.

Ollut sairaalassa: Sairaala on tullut mulle tutuksi päivystyksen kautta. Siellä ollaan istuttu jonottamassa lukemattomia kertoja korvatulehduksien, revähtäneiden nivelien ja tikattavien haavojen takia. Oon aika kömpelö.

Suosikkihedelmä: Tää on vaikea, mutta ehkä kiivi? Nää on niin kausiluontoisia, nyt on klementtiinisato parhaimmillaan!

Aamu vai ilta: Iltapäivä. Aamuisin oon kärttyinen ja iltaisin uninen.

Lempiväri: Oranssi!



Viimeisin puhelu: Juha osti mulle pikkujouluna uuden puhelimen, ja siihen ei ole tullut vielä puheluita. Eli en ihan oikeasti tiedä. Ehkä äiti on mulle viimeksi soittanut ja kutsunut mökille syömään ja maalaamaan?

Viimeisin viesti: Äiti kiitti maalausavusta ja lähetti musta ottamansa kuvan, jossa mun kaulahuiviin oli kiinnitettynä kolme semirealistista koristepunatulkkua. Nappasin ne mökiltä mukaan, kun ne ovat häiden jälkeen sinne unohtuneet, ja kun mun käsi oli niitä täynnä, äiti päätti kiinnittää ne mun uuteen, itsetehtyyn kaulahuiviin kotimatkan ajaksi. Näytin kuulemma ihan Yksin kotona -leffan pulunaiselta.

Kahvi vai tee: Tee! Mun lempiteepaketti on tällähetkellä Muumin KAIKKI HAUSKA ON HYVÄÄ VATSALLE -teepussivalikoima.

Kissa vai koira: Ehkä enemmän kuitenkin kissa, vaikka molemmista pidänkin.

Paras vuodenaika: Saako valita kaikki? Aina uuden vuodenajan alkaessa mä tuuletan ja ilmoitan kovaan ääneen, että WUUUU, mun lempivuodenaikani on saapunut! :D  Jos on pakko valita, valitsen syksyn, sillä se on ihanan mystinen ja värikäs vuodenaika.

Näin selviät KAAMOKSESTA

Kaamos on tuttu juttu meille suomalaisille. Me Maapallon pakanahihhulit asutaan vapaaehtoisesti (tai jotkut asuu vapaaehtoisesti, ja jotkut eivät) leveyspiirillä, jolla aurinko näyttäytyy talviaikaan vain muutaman hassun tunnin ajan, jos sitäkään. Talvipäivänseisaukseen (22.12), eli vuoden lyhyimpään päivään on vielä aikaa, ja silti Porissa aurinko nousi 9:29 ja laski 15:17.  Saa nähdä, kuinka lyhyt tuo vuoden oikeasti lyhyin päivä tänä vuonna on. 



Tietenkin Porin korkeudella ei täydellistä kaamosta ole, mutta päivän lyheneminen kyllä näkyy ja tuntuu. Mutta ei hätää, pahimpaan kaamokseen voi ja kannattaa valmistautua vähän ennakkoon.

Tässä mun 10 keinoani, joilla mä aion selvitä tämän vuoden kaamoksesta:

1. Mene ulos aina, kun on valoisaa, tai kun aurinko paistaa. Valotankkaus päivisin virkistää ja saa sisäisen päivärytmin kondikseen. Jos oma koulu- tai työaikataulu ei anna periksi valoisaan aikaan liikkumista, harkitse kirkasvalolampun hankkimista! Jo puolessa tunnissa kirkasvalolamppu parantaa vireyttä ja helpottaa nukahtamista illalla, kun keho saa tarvitsemansa valoannostuksen. Mä olen niin onnellisessa asemassa, että saan vaikutettua työaikoihini, niin pääsen päivisin tallustelemaan vapaasti aikatauluista stressaamatta, ja yritän aina kuljeskella valoisaan aikaan edes vähän.

2. Käytä heijastimia, ja asenna pyörääsi valo.  Erinomainen lisähankinta huonosti valaistuilla alueilla kulkeville voisi olla jopa otsalamppu! Ei jäädä tänä talvena autojen alle, eihän?

3. Tankkaa nesteitä. Nestevajauksen ensimmäinen oire on väsymys. Veden juominen talvella ei välttämättä tunnu yhtä tärkeältä kuin kesällä, mutta se on oikeasti ihan yhtä tärkeä osa päivittäistä elämää. Ihminen tarvitsee vettä 1,5-3 litraa painosta riippuen, ja liian monella nesteen saaminen jää törkeästi alle suositusten.

4. Yritä pysyä aktiivisena. Tärkeintä mun mielestä pimenevissä päivissä on se, että ei jumitu kotisohvalle. Kun energiataso on matalalla, sen kohottaminen on tosi helppoa säännöllisellä liikkumisella. Mä pyrin käymään talviajan 2-4 kertaa viikossa salilla, ja tekemään kävelylenkkejä satunnaisesti. Fiilis pysyy hyvänä ja kroppa ei kangistu ennen keväällä jatkuvia joogatunteja.

5. Pidä itsesi lämpimänä. Hytinästä ei kukaan nauti, eikä jatkuva palelu ainakaan päivän fiiliksiä kohota!



6. Nuku riittävästi. Luulisi, että kun pitkän, uupuneen päivän jälkeen pääsee vihdoin kotiin, uni tulisi ilman mitään ongelmaa. Monella ei asia kuitenkaan ihan niin mene. Mun nukkumistani on helpottanut Youtuben Jason Stephensonin ohjatut meditaatiovideot!

7. Huolehdi, että saat riittävästi D-vitamiinia. Vaikka yleensä uskon monipuolisen ruokavalion tuovan riittävästi vitamiineja, talvella popsin ihan mielelläni D-vitamiinia purkista.  D-vitamiinin puutostila aiheuttaa väsymystä, kolotusta, nivelkipuja, kärttyisyyttä ja masennusta. Kaikki näistä on juttuja, mitä en todellakaan kaipaa kaamosaikaan!

8. Yritä löytää pimeistä illoista jotain positiivista. Sytytä kynttilöitä, koristele kotisi valonauhoilla, ihastele kuuta ja tähtiä pilvettöminä öinä. Paljon omasta onnellisuudesta on kiinni omista ajattelumalleista.

9. Muista huolehtia ihostasi! Siinä, missä mieli on kovilla kaamosaikaan, niin on myös ihokin, kun lämpötilat alkavat hiipiä pakkasen puolelle. Ihoa kannattaa helliä säännöllisesti sun ihotyypillesi sopivalla kosteusrasvalla, niin aamulla peilistä ei tuijota rohtunut mörkö.

10. Kuuntele itseäsi ja ole armollinen. Aina ei voi, eikä tarvitse jaksaa. Jos kaamos saa susta yliotteen, ota muutama päivä rennosti ja anna itsellesi aikaa palautua. Sitten hiljalleen voi arkeen ujuttaa joitakin pieniä muutoksia aktiivisempaan suuntaan. Muista, että säkään et ole kone, eikä sun tarvitse suoriutua täydellisesti koko aikaa.

Kivi- ja kristallikokoelma

Ihanaa alkanutta viikkoa! ♥ Täällä Porissa on ollut jännittäviä sääilmiöitä viime päivinä; tänään satoi ensilumi, ja jo useampana päivänä on paistanut aurinko. Tämän valoisuuden innoittamana ryhdyin ikuistamaan mun kivikokoelmaani, ja tänään tahdon esitellä sen teille!

Mä olen muutamaan otteeseen maininnut täällä blogissani, että keräilen kiviä. Olen rakastanut kiviä aina - meidän isä oli pitkään kivihiomossa töissä ja osaa vieläkin ulkoa ihan käsittämättömän määrän kivilajeja, pienenä keräsin taskuni täyteen kiviä pihalla leikkiessäni, ja ala-asteikäisenä sain tiikerinsilmän kolikkoautomaatista. Sitten se olikin menoa.

Aina, kun olen puhunut kivikokoelmastani, se on saanut osakseen kiinnostusta kommenteissa. Nyt, kun vihdoin ehdin käymään kokoelmaani lävitse, jaan niistä vähän nippelitietoa teille, joita kivet ovat kiinnostaneet!

Ametisti

Ametisti on aina tuntunut mun kiveltäni. Olen tuntenut vetoa tähän violettiin kiveen siitä asti, kun aloin kiinnostumaan kivilajeista. Ensimmäinen ametistini taisi olla Somsolasta (?), ja toisen löysin kädentaitomessuilta. Ametisti on myös istutettuna mun vihkisormukseen.

Ametistissa on paljon hyviä ominaisuuksia, ja sen uskotaan selkeyttävän ja rauhoittavan kantajansa mieltä ja kehoa, ja tukevan intuitiota. Se tunnetaan myös tietäjän kivenä, sillä tosi monet ametistin kanssa elelleet kokevat sen opastavan asioiden syvempien merkityksien ymmärtämisessä ja oman sisäisen äänen kuulemisessa. Mä olen todella intuitiivinen ihminen, ja luotan omiin aavistuksiini enemmän, kuin mihinkään muuhun - tapasinhan mututuntumani takia Juhankin! Siksi ametistin valinta sormukseen oli tosi luonnollinen, ja olen tosi iloinen, että pieni ametisti on mukana mun jokaisessa päivässäni.



Tavoitteenani on löytää vielä Lapin ametisti, eli Lampivaaran Ametistikaivokselta louhittu kivi. Olen nähnyt niitä joissakin nettikaupoissa, mutta en kiviä enää netistä mielelläni osta. Silloin siihen ei muodostu sitä valitun kiven fiilistä. Ehkä joku päivä sopiva kivi tulee mua vastaan.

Sitriini

Tämä sitriiniriipus on aikanaan tarttunut mukaani Humppilan Jalokivigalleriasta. Tunsin siihen heti voimakasta vetoa, ja se aina piristää päivääni, kun kannan sitä kaulallani.

Sitriini on ilon, aktiivisuuden ja itsetunnon kivi. Sen uskotaan tukevan tervettä itseluottamusta, selkeyttävän ajattelua ja tasapainoittavan chakroja. Sitriini on usein keinotekoisesti ametistista muunnettu kivi - prosessin aikana ametistia lämpökäsitellään niin, että sen väri ja ominaisuudet muuttuvat. Luonnollinen sitriini, joka on huomattavasti harvinaisempaa, syntyy samalla tavalla maan sisässä, mutta vain huomattavasti hitaammin.

Spektroliitti

Tämä kivikoru kuului alkujaan mun edesmenneelle mummulleni. Keväällä suunnittelin teettäväni vihkisormukseni tämän kiven ympärille, mutta tulinkin toisiin aatoksiin, kun halusin säilyttää kiven sen alkuperäisessä kehyksessä, ja ametisti tuntui vain houkuttelevammalta vaihtoehdolta.

Spektroliitti, eli velhon kivi, on ollut mulle tuttu kivi ihan lapsuudesta saakka, sillä isäni toi vuosia sitten kotiin spektroliittikellon. Spektroliitti on mielenkiintoinen, kauniisti valoon reagoiva kivi, jonka kerrotaan auttavan kantajaansa löytämään yhteyden kohtaloonsa.

Vuorikristalli

Vuorikristalleita, joita kutsutaan myös vuorikiteiksi, on mulle tarttunut matkallani kaksi kappaletta - toisen ostin itse, ja toisen Juha osti mulle yllätyksenä. Ne kuuluvat ehdottomasti mun lempikiviini.

Vuorikristalli on kivikansan melkoinen kameleontti, sillä sen uskotaan mukautuvan tilanteeseen ja kanavoivan kantajalleen tarpeellisia energioita. Se vahvistaa muiden kivien voimaa ja puhdistaa voimakkaasti negatiivisia energioita.

Sademetsäjaspis

Tämä kivi on mun kivikokoelmani ehdottomasti oudoin yksilö! Sademetsäjaspis tarttui mun mukaani Somsolan kivijalkakaupasta, kun ensi kertaa oltiin siellä käymässä. Kivi vahvistaa myönteisyyttä ja uskoa hyvyyteen, ja vanhojen uskomusten mukaan se auttaa kantajaansa saamaan yhteyden luonnon henkiin. Ihan vielä en ole saavuttanut tällaista suhdetta henkimaailmaan, maybe someday! :D

Obsidiaani

Mun obsidiaani-raakapalani on peräisin Kuukorento-nettisivuilta, jonka lahjakortteja Juha osti mulle lahjaksi viime jouluna. Obsidiaania kutsutaan voimakiveksi, vaikka se ei periaatteessa kiviainesta edes ole. Se on muodostunut laavasta, joka on jähmettynyt niin nopeasti, että siitä on tullut laavalasia. Obsidiaanin sanotaan työntävän voimakkaasti eteenpäin henkisen kasvun tiellä, ja se auttaa pitämään jalat maassa, ja elämään tässä ja nyt.

Ruusukvartsi

Mun elämäni ensimmäinen intuitiivisesti tehty kiviostos oli ruusukvartsin raakapala Humppilassa. Sittemmin kokoelmaan on tullut yksi ruusukvartsin kidekärki, johon törmäsin Kankaanpään taidekoulun joulumyyjäisissä. Tällaiset odottamattomat kivikohtaamiset ovat mun mielestäni aina ihania, toivottavasti niitä tulee jatkossakin lisää!



Ruusukvartsi on rakkauden kivi. Se voimistaa onnellisuutta ja auttaa olemaan lempeämpi ja hyväksyvämpi itseään ja kanssaihmisiä kohtaan. Kivi on vaatimaton, ja se antaa itsestään kaiken rakkauden käyttäjälleen. Ruusukvartsi voi vanhetessaan "harmaantua", tai siihen saattaa tulla halkeamia, joka tarkoittaa sitä, että se on mennyt "tyhjäksi", ja ammentanut itsestään kaiken, mitä se kykenee antamaan. Silloin ruusukvartsi on hyvä laittaa viettämään eläkepäiviään vaikka kukkaruukkuun mullan päälle. (Lisää tietoa Somsolan nettisivuilta.)

Botswanan akaatti

Tämä upea kivi on mun viimeisin kiviostokseni - se tarttui viimeisimmällä Helsingin reissulla mukaani Somsolasta. Kivi veti mua puoleensa voimakkaasti ennen kuin edes tiesin kiven ominaisuuksia. Kun luin kiven kuvauksen, se tuntui mulle just sopivalta kiveltä, ja saan kiittää intuitiotani siitä, että se taas tiesi mua paremmin, mitä mä tarvitsin.



Botswanan akaatti auttaa päästämään irti asioista ja ihmissuhteista, jotka ovat myrkyllisiä tai eivät enää palvele omassa elämässä. Se puhdistaa kehosta raskaita energioita ja selkeyttää ajatuksia, sekä voimistaa ja puhdistaa auraa. Juuri silloin, kun ostin tämän upean akaatin, elämä oli melkoisessa murroksessa, häät olivat just vietetty, paluu arkeen koitti ja oli tosi vaikea rauhoittua hääkiireiden jälkeen. Tämä kivi kyllä tuntui rauhoittavan ja selkeyttävän!

Savukvartsi

Tämä pieni savukvartsin pala on Portugalista mulle tuotu tuliainen, ja se tekee siitä tosi merkityksellisen. Savukvartsi muistuttaa aika paljon vuorikidettä, mutta siinä on harmaa, savuisa sävy, joka hivelee mun estetiikkaa just oikealla tavalla!

Savukvartsin kerrotaan puhdistavan auraa ja ajatuksia. Se luo turvallisuutta, ja auttaa luottamaan elämään epävarmoinakin hetkinä. Mun mielestäni savukvartsi on erinomainen valinta kivi-intoilijan ensikiveksi!

Seleniittituikku

Tähän seleniittituikkuun törmäsin sattumalta Helsingin keskustassa. Meillä oli Juhan kanssa luppoaikaa ennen paluubussin lähtöä, joten kierrettiin Kampin edustalla olleiden markkinoiden kojuja. Sitten bongattiin kivikaupan myyntiteltta, ja tämä seleniitti puhutteli. Olin jo pidemmän aikaa miettinyt, että seleniittituikku on pakko saada, ja nyt maailmankaikkeus toi mut sen luokse.

Seleniitti välittää valoa ja iloa, ja se reagoi valoon todella kauniisti säkenöiden. Seleniittituikkuja tehdään paljon, sillä seleniitin uskotaan reagoivan kynttilän lämpöön, ja levittävän lämmetessään ympärilleen lempeää ja rauhoittavaa energiaa.

HUOM! Jos seleniitti on sun hankintalistallasi, tai jos sellaisen jo omistat, sen pinta ei kestä kosteutta. Vesipesu tai veteen upottaminen rikkovat kiven pinnan niin, että sen säihke katoaa. Epäilen, että meidän seleniittimme on saanut osakseen kosteutta ennen, kuin ostimme sen, koska sillä ei ole seleniitille ominaista, voimakasta säihkettä. Kovaan valoon tuikku kyllä reagoi. Pidäthän siis seleniitistäsi hyvää huolta! :)

Fossiilit

Lamna obliquan hammasfossiili

Tämä hammasfossiili on peräisin lamna obloqua hain suusta, joka eli noin 100 miljoonaa vuotta sitten. Fossiilit ovat enemmän Juhan heiniä, mutta fossiileissa on munkin mielestäni jotain tosi jännää ja kutkuttavaa. Ne ovat kuitenkin konkreettinen merkki siitä, mitä kaikkea tällä pallolla on elellyt ennen meitä.

Nippelitietoa: Hain hammasfossiileja on tosi paljon, mutta fossiloituneita hain luurankoja ei ole, koska hain luusto on koostunut rustosta. Rusto ei toimi samalla tavalla kuin hammasaines, vaan hajoaa meren pohjassa ennen kuin ehtii muuttumaan fossiiliksi.

Trilobiitti

Meidän trilobiitti on peräisin Tampereen Vapriikista. Trilobiitti on 252 miljoonaa vuotta sitten sukupuuttoon kuollut niveljalkaislaji, jotka olivat aikaisten eläinten menestyksekkäin laji; ne asuttivat maan meriä yhteensä 270 miljoonaa vuotta, ja niitä tunnetaan lähes 20 000 eri lajia. Trilobiitit siis kuolivat sukupuuttoon ennen kuin yksikään dinosaurus oli kehittynyt - ensimmäiset dinosaurukset kehittyivät vain 230 miljoonaa vuotta sitten.

Tämä kivenmurikka muistuttaa hyvin siitä, miten ihmeellinen evoluutio on, ja miten mitätön ja hauras koko ihmiskunta on. Nämä tyypit nimittäin rokkasivat merissä melkein 300 miljoonaa vuotta ennen kuin pyyhkiytyivät olemattomiin. Nykyihminen kehittyi vasta noin 300 000 vuotta sitten. Me ollaan todella nuori laji trilobiittien kaltaisiin valtaajiin verraten.

♥

Siinä tämänhetkisen kivikokoelmani kulmakivet (ha!), olen kyllä tosi tyytyväinen siihen, millaiseksi mun kivikokoelmani on muotoutunut vuosien saatossa.

Kivitiedon lähteitä ja ostopaikkoja;

Somsola
Kuu Korento
Humppilan Jalokivigalleria
Museokeskus Vapriikki
Spectro Stone
Energiakeskus Indigo

Mitä kivien hoitaviin ominaisuuksiin tulee, mä uskon, että kiviin on varastoitunut niiden kehittyessä valtavasti energiaa, jotka voivat oikein käytettyinä vaikuttaa kiven kantajan fiilikseen ja tuntemuksiin. Monilla kivillä uskotaan olevan fyysisesti parantavia voimia, mutta en itse usko, että jonkin kiven läsnäolo voisi vaikuttaa merkittävästi sairauteen tai kipuun, joten en niitä ominaisuuksia tähän postaukseen halunnut luetella.

Näiden lisäksi multa löytyy joitakin vähemmän tärkeitä kiviä, jotka ovat tulleet kaupanpäälisinä nettikauppatilauksista (joista en välttämättä edes tiedä, mitä ne ovat), ja Witch Casketin mukana tulleita kiviä, joihin mulla ei ole hirveän suurta tunnearvoa.

Keräiletkö sä kiviä? Mikä on sun lempikivesi? Tai jos kiviä et harrasta, kerro ihmeessä, mikä näistä mun kivistäni vaikutti kaikkein mielenkiintoisimmalta!

Kiitos, että jaksoit lukea loppuun asti ♥

KÄDENTAITOMESSUJEN KIINNOSTAVIMMAT YRITYKSET

Käytiin viikonloppuna ystäväni Sinin kanssa Tampereen kädentaitomessuilla, josta on tullut jokavuotinen traditio. Kädentaitomessut ovat aina aikamoinen ähky, tänäkin vuonna näytteilleasettajia oli 734 ja messukävijöitä yli 50 000, joten ei ole mikään ihme, että jotkin jutut vilahtavat huomaamatta ohi. Tai kävijä on missannut jonkin mielenkiintoisen yrityksen käyntikortin. Tiettyä yritystä on vaikea löytää messujen nettisivuilta yli seitsemänsadan muun yrityksen joukosta.

Siksi ajattelin tänään kertoa teille 6 yritystä, joista tämän vuoden messuilla innostuin!

Tolvana-keramiikka

Tolvana on mun lemppari näytteilleasettaja kädentaitomessuilla. Tolvana-keramiikka myy upeita käsityökeramiikkatuotteita, Tolvana-hahmoja ja -pikareita, -tuoppeja ja -mukeja. Jokaisella uniikilla maljalla, pikarilla, tuopilla ja mukilla on omat nimensä, ja niiden koristeina seikkailevat pikkuruiset Tolvana-hahmot.

Mä rakastuin näihin maljoihin jo viime vuoden messuilla, ja mietin niiden ostamista häämaljoiksi. Ostosuunnitelma kuitenkin kuivui kasaan, kun en nähnyt meillä olevan tarpeeksi säilytystilaa niiden säilömiselle. Maljat ovat ostolistalla, kunhan päästään muuttamaan hieman isompaan asuntoon, jossa on astiasäilytystilaa enemmän, kuin vain kuivauskaappi.

Noituus Design
Noituus Design on Nuutajärveläinen lasi- ja tekstiilituotevalmistaja, ja messuilla heillä oli mukanaan aivan upea valikoima lasituotteita, erityisesti noitapalloja! Noitapallot ovat ihania värikkäitä lasipalloja, ja niiden uskotaan suojaavan kotia negatiisivelta energialta, kun ne ripustaa ovelle tai ikkunalle.

Ostin oman noitapalloni pari vuotta sitten Humppilasta, ja se on parvekkeen ovella roikkuessaan parantanut meidän asunnon energioita paljon. Jos en sitä omistaisi, olisin ehdottomasti ostanut noitapallon kädentaitomessuilta Noituus Designin toimipisteeltä!



Spectro Stone
Kivikaupat sopivat melkein mille tahansa messuille, eivätkä kädentaitomessut ole poikkeus. Spectro Stone on Kouvolasta, ja pisteellä ollut myyjä osasi kertoa, että heidän spektroliittinsä tulevat Ylämaan louhokselta. Arvostan tosi paljon tällaisia nippelitietoja, jotka osoittavat kaupan oikeasti tietävän kiviensä taustan. Jos törmäätte tähän yritykseen, suosittelen lämpimästi tutustumaan siihen lähemmin!




Frilla
Tämän yrityksen toimipisteestä en huomannut ottaa kuvaa, mutta Frilla myy aivan upeita, luontoteemaisia huopatavaroita, esimerkiksi koruja, laukkuja ja sisustustuotteita. Messuilla heillä oli esillä aivan upea karhupannualunen (nähtävissä heidän nettisivuillaan), ja rakastuin siihen välittömästi.

Bohem design
Tämän puodin macrame seinävaatteet olivat aivan upeita, ja aloin välittömästi miettiä meidän kodissa sopivaa paikkaa tällaiselle uudenlaiselle ryijylle! Yritys vaikuttaa todella tuoreelta, ja tuotteita on nähtävissä eniten heidän instagram-tilillään.



Inarin Hopea
Musta on ihanaa, että perinteiset suomalaismystiikan symbolit ja elementit ovat löytäneet tiensä tällaisiin massatapahtumiin, ja Inarin Hopea edustaa just tätä tyylisuuntausta. Heidän valikoimassaan oli perinteisiä shamaanisymbolikoruja, nykyaikaisella twistillä.

♥

Mun ostokseni olivat aika pienet - ostin Global Hopen kangasheijastimen ja Lappi-teemaisen käsityökupin Saviklaneetin toimipisteeltä. Mukaan kuitenkin tarttui valtava määrä inspiraatiota, ja päivä oli tosi onnistunut!

Kävitkö sä kädentaitomessuilla, ja jos kävit, mitkä olivat sun lempijuttusi siellä?