30 syyskuuta 2018

Syksyllä tahdon...

... tehdä hilloa, vaikka pakastemarjoista.
... ikuistaa kaikki syksyn vaiheet.
... opetella ainakin yhden uuden reseptin (ehkä kurpitsakeiton?).
... ostaa/tehdä itselleni uuden kaulahuivin.



... askarrella kotiin uusia syksyisiä sisustuselementtejä.
... kuunnella vinyylejä ja juoda teetä.
... kovertaa kurpitsalyhdyn.
... tehdä pitkiä kävelylenkkejä, kun kuivuneet lehdet rapisevat kenkien alla.



... metsästää itselleni täydellisen villapaidan kirpparilta.
... joogata, tanssia ja kuntouttaa polveani kuntosalilla.
... tehdä omena-kaurapaistosta, ja syödä sitä vaahdotetun vanilijakastikkeen kera.
... tilata itselleni talveen sopivat paljasjalkakengät (tai moonbootsit, jos vaihdankin elämänkatsomukseni fashion before functioniin.)

Mitä sä tahdot tehdä syksyllä?

16 syyskuuta 2018

BLOGIARVONNAN VOITTAJA



Hei, ihanat ♥

Tänään koitti pitkään odotettu arvontapäivä. Arvontaan osallistui yhteensä 13 tyyppiä, ja kaikilla oli aivan ihania ideoita voittopiirrosta varten. Arvonta on nyt suoritettu ja voittajalle ilmoitettu. Tällä kertaa arvonnan voittajaksi valikoitui Rue!



(Jos mielessäsi on tatuointisuunnitelma tai muu piirros, jonka haluaisit mun ehdottomasti piirtävän, kannattaa laittaa yksityisviestiä Instagramissa! Teen mielelläni satunnaisia tilaustöitä pientä rahallista korvausta vastaan, ja hinta vaihtelee paljolti kuvan koon ja yksityiskohtaisuuden mukaan.)

Kiitos teille kaikille, jotka osallistuitte taidearvontaan!

11 syyskuuta 2018

Kurpitsameikki IIK!WEEKille



Ilkikurista tiistaita! Me ollaan menossa Linnanmäen IIK!WEEKille tämän viikon torstaina. Se on ollut osa meidän syysperinnettä siitä asti, kun Linnanmäki sen juhlinnan aloitti pari vuotta sitten. Halloween on mun estetiikan multihuipentuma, ja mun visuaalista silmää ei hivele mikään ei yhtä hyvin, kuin kauhuteemainen huvipuisto!

Makasin eilen joogatunnin loppurentoutuksessa, ja mulle iski valtava inspiraatio testata vähän katu-uskottavampaa halloween-meikkiä IIK!WEEKkiä varten. Viime vuonna menin mestoille shamaanina, ja nyt halusin testata vähän jotain erilaista. Tässä siis kurpitsameikki!



Oranssin sävy on peräisin Nyxin Ultimate shadow -paletista, jonka sävynä on Brights. Luomivärin kanssa oli helppo hahmotella suun muoto ennen kuin kunnon ääriviivoja. Yritin parhaani mukaan häivytellä rajan ulospäin, mutta se jäi paikoitellen vähän laikukkaaksi. Halloween-meikeissä on onneksi se hyvä puoli, että ne saavat olla nuhjuisia, viimeistelemättömiä ja karkeita.

Yritin epätoivoisesti löytää tätä meikkiä varten kasvomaaleja, koska tiesin, että tuo musta suu kuluttaa kajaalia ihan törkeästi. Valitettavasti sellaisia ei tullut vastaan keskustassa, joten päätin käyttää suun rajaamiseen ja värittämiseen Nyxin kajaalitussia. Kajaalitussi oli jäänyt laatikon pohjalle, koska siinä ei ole mun makuuni tarpeeksi tarkka jälki silmän rajaukseen. Tähän se kuitenkin sopi täydellisesti!



En värittänyt suuta hirveän tarkkaan kajaalilla, vaan paikkailin kajaalinjälkiä mustalla Rimmelin luomivärillä, jonka olen ostanut just tällaisia meikkejä varten.

Pohjustin silmän ympärystän Nyxin oranssilla, ja sitten laitoin reilulla kädellä sen päälle mustaa. Mustaa levitin myös vesirajaan, leukaperiin ja hiusrajaan. Tummat varjostukset luovat kauhumeikkeihin aina mun mielestä sopivan hyytävyyden!



En ole ihan vielä varma, onko tämä se tyyli, jonka otan mukaani IIKWEEKille. Se on toki näyttävä, mutta kasvojen hieraisu ja sade voivat koitua meikin kohtaloksi. Täytyy pari päivää miettiä, mikä on viisainta, ja tehdä päätös torstain sääennustuksen mukaan.

Onneksi mulla on aina varalla mun luottotyylini, eli urbaani shamaanimeikki.

Mitä mieltä olet, ammottava suuaukko, uhka vai mahdollisuus? Ja oletko sä käynyt tai menossa tämän vuoden IIK!WEEKille?

09 syyskuuta 2018

BLOGIN 5-VUOTISSYNTTÄRIT! + taidearvonta

Blogini täyttää viisi vuotta 29. syyskuuta! 
Sen kunniaksi ajattelin järjestää pienimuotoisen arvonnan!


Moni on ilmaissut innostuksensa mun taidettani kohtaan Instagramissa, ja muutamat ovat kysyneet tatuointisuunnitelmien ja korttien tekemisestä pientä maksua vastaan. Tilaustöihin en ole vielä juurikaan tarttunut, mutta tahtoisin tehdä arvonnan voittajalle omavalintaisen tilaustyön!



Haluaisitko sä neotraditionaalisen tatuointisuunnitelman, synttärikortin läheiselle tai piirroksen kissastasi, kumppanistasi tai ihan mistä tahansa? Jos vastaus on kyllä, ja jos mun piirtotyylini miellyttää silmää, olet oikeassa paikassa!

Arvonnan voittaja saa multa omavalintaisen alkuperäistyön, joka on maksimissaan A4-paperin kokoinen. Työn toimitan postitse, ja sen mukaan pakkaan muutamia muitakin kirjekuoreen sopivia pikkuyllätyksiä!



Näin osallistut arvontaan:
- Seuraa mua instassa tai blogiani bloggerissa (sivupalkissa), bloglovinissa tai blogit.fissä. Jos seuraat mua jo valmiiksi, tämän vaiheen voi jättää välistä.
- Jätä tähän postaukseen kommentti, jossa kerrot:
   ♥ missä seuraat mua
   ♥ suurin piirtein, mitä haluaisit mun piirtävän sulle (voit osallistua arvontaan, vaikka et olisi ihan varma tästä! Mietitään sitten yhdessä arvonnan jälkeen, mikä piirros voisi olla!)
   ♥ ja yhteystietosi.
Yhteystiedoksi käy sähköposti tai linkki sometiliisi, johon tulevia yksityisviestejä pidät säännöllisesti silmällä. HUOM! Myös anonyymi kommentti käy, jos jätät yhteystietosi! 

Suoritan arvonnan sunnuntaina 16. syyskuuta, ja ilmoitan voittajalle henkilökohtaisesti voitosta. Palkintopiirroksen pyrin saamaan valmiiksi lokakuun alkuun mennessä, ja postitan sen lokakuun ensimmäisten päivien aikana.

Paljon onnea kaikille arvontaan osallistujille ♥

05 syyskuuta 2018

10 ASIAA, JOTKA OLEN OPPINUT BLOGGAAMISESTA 5 VUODESSA

Ihanaa keskiviikkoa! ♥ Mä aloitin bloggaamisen 29. syyskuuta 2013, eli ihan pian tasan viisi vuotta sitten. Aika on mennyt siivillä, ja on todella outoa ajatella, että siitä ensimmäisestä postauksestani on kulunut jo niin paljon aikaa! Blogini on ollut vaihtelevasti aktiivinen, se on vaihtanut ainakin kolme kertaa nimeään ja vielä enemmän ulkomuotoaan, ja nyt se on vihdoin löytänyt uoman, jossa se tuntuu mulle sopivalta. Tämän kanssa puuhaillessa olen oppinut bloggaamisesta jutun jos toisenkin!

Mulla on ollut ajatuksena järjestää pienimuotoinen taidearvonta blogin synttäreiden kunniaksi, mutta siitä on tulossa infoa tuonnempana. Tänään haluan jakaa 10 asiaa, jotka olen oppinut bloggaamisesta viidessä vuodessa!




1. Uskalla tehdä muutoksia! 
Mikään ei pysy ikuisesti samanlaisena, mutta joskus voi kokea paineita siitä, että uskaltaako blogiaan lähteä muuttamaan. Oli kyse sitten ulkoasun muuttamisesta, uuden aihealueen omaksumisesta tai vaikka koko blogin uusimisesta, kannattaa pitää mielessä, että yleensä aina muutos vie asioita vain positiiviseen suuntaan!

Ne lukijat, jotka osoittavat olevansa näreissään siitä, että viet blogiasi sulle mieluisampaan suuntaan, eivät ole sopivia lukijoita sun blogiisi. Siksi ei kannata harmitella, vaikka osa lukijoista häviäisikin blogin uudistusten myötä!

2. Postausten suosio usein yllättää. 
Postaus, jonka ajattelet olevan törkeän suosittu, voikin olla sun blogisi vähiten luettu juttu, ja kun taas teet randomin "täytepostauksen", se voikin pamahtaa kaikkien aikojen luetuimmaksi postaukseksi. Älä siis mieti liikaa, mitä sun pitäisi postata, vaan postaa just sellaista sisältöä, mitä haluat!

3. Epäaitous paistaa pitkälle. 
Oli kyse sitten feikatusta kiinnostuksenkohteesta, suosion takia tehdystä päätöksestä tai itseä kiinnostamattomasta aiheesta, josta kirjoittaa vain uusien lukijoiden toivossa, lukija aistii sen. Älä siis turhaan yritä petkuttaa ketään, vaan pysy rehellisenä sekä itsellesi että lukijallesi.




4. Jos ei ole inspiraatiota blogata, ei ehkä kannata blogata. 
Ainakaan juuri sillä hetkellä. Kannattaa antaa itselle lupa pitää taukoa, kerätä postausideoita talteen paperille, tai sitten keskittyä johonkin ihan muuhun. Jos bloggaaminen on sulle rakas harrastus (tai työ), inspiraatio kyllä palautuu aikanaan.

5. Lukijamäärä on vähäpätöisempi asia kuin blogin kautta luodut ihmissuhteet. 
Back in the day (eli joskus 2014) mäkin toivoin sitä, että jonain päivänä mun blogini olisi suosittu, mutta nyt mä ajattelen blogin olevan Instagram-tilini jatke. Jotkin jutut ja kuvat kun eivät vain mahdu Instan puolelle, ja siksi kerron täällä osittain samoista jutuista, mutta vain laajemmassa mittakaavassa. Tämän ajattelutavan myötä olen alkanut suhtautua bloggaamiseen letkeämmin.

Bloggaamisen myötä olen tutustunut muutamiin tosi mielenkiintoisiin tyyppeihin, ja rakastan olla vuorovaikutuksessa jokaisen blogiini eksyneen kanssa!

6. Aloittelijan on vaikeaa vetää raja, mitä kannattaa jakaa ja mitä ei. Mutta sekin helpottuu! 
Näin vanhempana ja kokeneempana tiedän aika hyvin, millaista sisältöä on ok jakaa, ja mitä ei. Alkuaikoina ajattelin, että mielipiteiden jakaminen on pahasta ja jätin joitakin tärkeitä, kantaaottavia tekstejä julkaisematta, mutta seuraavassa postauksessa puhuinkin mun henkilökohtaiista rahahuolista. Joku roti, hyvä ihminen!

Nykyisin jätän raha-asiat täysin somen ulkopuolelle, mutta voin hyvinkin ottaa kantaa muunsukupuolisten oikeuksiin, kuukupin käyttöön ja muihin hieman arvelluttaviin aiheisiin. Aika opettaa!



7. Bloggaa ja valokuvaa juuri niillä välineillä, jotka sulla on. 
Sulla ei tarvitse olla markkinoiden parasta kameraa, laajaa valikoimaa Adoben ohjelmia tai mitään muutakaan, jos haluat blogata.

8. Pienellä platformilla on turvallisempaa, kuin isolla. 
Mitä vähemmän vierailijoita blogissa on, sen vähemmän negatiivista porukkaa sun blogiisi tulee. Sama juttu on kaikissa someissa. Kun seuraajia alkaa olla enemmän, se tuo mukanaan myös vihaajia. Mun blogini on pieni, enkä haluaisi sen seuraajamäärän kasvavan. Tässä koossa mulla on sopivasti kommunikointia lukijoiden kanssa, tunnen kommentoijat ja vältyn ei-toivotuilta yhteydenotoilta.

9. Paras tapa kerätä ideoita postauksiin on kännykän muistioon tai kalenteriin tyhjille sivuille! 
Sillä tavoin ideoita on mahdollista kerätä missä ja milloin vain. Näiden viiden vuoden aikana mulla on kadonnut satoja postausideoita siksi, että olen kirjannut ne irtopaperille, joka on myöhemmin kadonnut kuin tuhka tuuleen.

10. Älä ota sitä liian vakavasti. 
Koska kaikesta häviää hauskuus, jos joutuu aina hampaat irvessä tekemään!

01 syyskuuta 2018

10 asiaa, jotka opin ekalla telttaretkellä



Hyvää huomenta ♥ 
(Tai päivää, iltaa tai aamuyötä, riippuen siitä, mihin aikaan eksyt blogiini!) 
♥ Ja aivan mahtavaa SYYSKUUTA ♥

Me vietettiin viime viikonloppu telttaillen luonnon helmassa. Telttailukohde valikoitui Vestan keikkapaikan takia; Vestan kesän viimeinen keikka pidettiin Sieravuoren lomakeskuksen ravintolassa, ja nähtiin vihdoin tilaisuutemme koittaneen. Meidän on koko kesä pitänyt ostaa teltta, ja nyt vihdoin oli se hetki! Tämä oli mun elämäni ensimmäinen telttailukokemus, ja en voi sanoin kuvailla, paljonko luonnon helmassa vietetty viikonloppu inpiroi! Kelit telttailulle alkavat olla vähän koleita ja kosteita, mutta siitä huolimatta yritetään päästä vielä tänä vuonna ainakin kerran telttailemaan, ensi kesänä sitten taas enemmän.

Sieravuori oli aika kokemus  kaikki tuntui vähän sekavalta, mutta lomakeskus on upealla paikalla Pyhäjärven rannalla, ja siellä on kaikennäköistä aktiviteettia, vuokramökkejä, asuntovaunumajoitusmahdollisuus ja myös telttailualue, jossa yöpyminen oli tosi halpaa. Lomakeskuksen karttaan merkityn telttailualueen läpi kyllä kulki frisbeegolf-rata, joten meitä ohjeistettiin majoittumaan muualle. Löydettiin paikka meidän pienelle teltalle asuntovaunualueelta, kävelymatkan päästä Pyhäjärven rannasta ja huoltorakennuksesta. Kokemus oli kiva, ja vaikka alkuun vähän oli alkukankeutta, viikonloppu oli tosi onnistunut!

Mutta nyt 10 asiaa, jotka mun elämäni eka telttaretki opetti:

- Loppukesällä hyttysongelma on pienempi, mutta on silti hyvä pitää teltan verkko-ovi aina kiinni. Pelkkä ajatus siitä, että ne kaikki muurahaiset, jotka kiipeilivät teltan seiniä pitkin, olisivatkin löytäneet päivän aikana teltan oviaukon, saa mun selkäpiin karmimaan!

- Teltan kokoaminen (edes ilman ohjeita) ei ole yhtään niin hankalaa, kuin voisi ennakkoon kuvitella! Toki alkuun tuntui siltä, että teltta ei tulisi kestämään kahta yötä läjässä. Juha on ollut viimeksi pystyttämässä telttaa armeijassa (kymmenen vuotta sitten), ja mun teltanpystytyskokemukset rajautui siihen, kun muksuna olin pystyttämässä telttaa mökin pihaan ehkä pari kertaa kesässä. Mut hyvin meni, ja myrskytuulesta huolimatta teltta pysyi läjässä koko viikonlopun!

- Bändipaita on aina hyvä ratkaisu.




- Ladan konepelti jaksaa kannatella kahta aikuista ihmistä. Toisen päivän alkuyöstä kellahdettiin mun Ladani konepellille makoilemaan ja bongailtiin satelliitteja. Vähän se meidän alla paukkui, mutta se ei taipunut kuopalle. Tätä todellakin tullaan käyttämään tulevaisuudessa hyödyksi!

- Ollaan ihan älyttömän sopeutuvia tyyppejä.

- Varaa aina matkaan vettä! Oli kysseessä telttailuviikonloppu tai työpäivä, vesipullo on aina hyvä olla mukana!

Meillä oli ajatuksena täyttää meidän vesivaroja alueen ravintolassa ja huoltorakennuksessa, mutta kun ekana iltana täytettiin pullo raflassa paikallisella vedellä, se maistui hörpätessä ihan juomakelvottomalta. Ei tiedetä, oliko ongelma putkissa vai onko alueen vesi vain eri makuista, mutta seuraavana päivänä käytiin kaupasta hakemassa 5 litran lähdevesikanisteri.

- Villasukat kannattaa aina pakata mukaan. Illan ja yön viileys voi yllättää!




- Leirintäalueella ketään ei kiinnosta naku-uimarit, mutta naku-uimareita saattaa kiinnostaa ihmiset, jotka eksyvät heidän reviirilleen. Ikävästi meinattiin pöllähtää rantasaunan edustalle, kun iso naisporukka oli viilentymässä järvessä saunan jälkeen.

- "Heiluiko teltta paljonkin viimeyönä?" -kysymys ei aina ole kysyjän tapa osoittaa huoltaan teltan kestävyydestä myrskyisen yön jälkeen. Tämän asian Juha mulle selvensi, kun mä vastasin kysymykseen, että "ei ihan mahdottomasti, mutta aika kovaa jossain vaiheessa ropisi kyllä!"

- Jos näet monen metrin levyisen hämähäkinseitin metsässä, sen lähellä on varmasti myös se valtava hämähäkkikin, joka seitin on kutonut.