Love me do -häämessut

Käytiin eilen sunnuntaina Love me do -häämessuilla Helsingissä. Hauskaa sinällään, koska en ollut ikinä kuullut näistä kyseisistä messuista ja en suunnitellut niille osallistuvani ennen kuin mulle tuli ilmoitus, että mun blogini oli listattu mukaan heidän hääblogi-kilpailuunsa. En kuitenkaan heti alkanut heittämään konfettia, vaan skeptisesti menin heidän sivuilleen tutustumaan kilpailuun. Alle viidessä minuutissa totesin, että blogini ei täyttänyt kilpailun kriteerejä, ja lähetin heille siitä sähköpostia. Todella nopeasti mulle kilahti vastaussähköposti, jossa pahoiteltiin syvästi tilannetta ja todettiin, että mun blogini ei tosiaan ollut kilpailun kriteereiden mukainen, ja että he poistaisivat sen listalta pikimmiten.

En ollut tästä yhtään pahoillani, koska en ole yhtään kilpailuhenkinen. Kuitenkin olin enemmän kuin tyytyväinen siitä, että sain messujen järjestäjältä lohdutukseksi neljä VIP-lippua messuille. Eli porukka läjään, ahtautuminen autoon ja nokka kohti Helsinkiä!




Messut siis järjestettiin Helsingin Kaapelitehtaalla 20.-21. tammikuuta, ja mun mukanani messuille lähti äiti, kaaso ja morsiusneito. Juhankin olisin tietenkin keplotellut mukaani, jos aikataulu olisi hänen työvuoroihinsa sopinut. Tietoa messuista löytyi somesta ja heidän omilta nettisivuiltaan, ja kaikki parkkipaikoista maksuvälineihin oli otettu huomioon. Navigoimme läheisen ostoskeskuksen parkkihalliin, jossa oli hyvin tilaa, ja varasin mukaani käteistä, koska nettisivuilla mainittiin, että kaikilla ei ollut korttimaksumahdollisuutta.





Eniten messuilta mua etukäteen himotti Glitternisti, jota olen seurannut pitkään somessa. Eikä se aiheuttanut pettymystä – messun myyntipöydältä löytyi glitteriä joka lähtöön ja tietenkin heidän eco gritteriään, jota kotiutin kolme pientä rasiallista. He tarjosivat myös messukävijöille ilmaisia glittermeikkauksia, jota me nuoret hyödynsimme heti messujen alussa. Kiva aloitus päivälle, kun saa kimaltaa porukalla!

(Ps, neljän meikinpoistoliinan, suihkun ja yöunien jälkeenkin glitteriä tuntuu olevan vieläkin KAIKKIALLA. Onneksi kuitenkin pieni (tai suuri) kimaltaminen ei ole koskaan pahitteeksi. Jatkossa glitterimeikkiä tehdessäni aion pukeutua kaapuun (ja ehkä myös kommandopipoon), jonka riisun vasta, kun meikki on valmis. Siten glitterleviämisen hallinta erityisesti tissivakoon tuntuu jotenkin mahdolliselta.)






Glitterin lisäksi messuilla oli ihan kaikkea, mitä häitä järjestävä voisi kaivata. Oli kattausehdotuksia, sormuksia, meikkejä, ihonhoitotuotteita, pukuja, cateringejä, kondiittoreita, viihdyttäjiä, valokuvaajia, hääkuljetuksia, hotellisviittejä, kukkia, kenkiä ja paljon muita! Kaikki oli otettu huomioon, jopa ne asiat, mitä itse en ollut edes ajatellut. Mua myös vähän peloteltiin huonolaatuisen titaanisormuksen vaarallisuudesta, kun esittelin kihlasormustani eräälle titaanisormusmyyjälle. Täytynee syventyä asiaan tarkemmin.

Itsellä messuista parhaiten jäi mieleen Paja, jolla oli todella uniikkeja, rouheita sormuksia, jollaisista olen unelmoinut.



Yrityksistä on pakko mainita tietenkin myös Wedding Garage! Jyväskyläläinen Wedding Garage innosti mua jopa sovittamaan pukuja, koska he kertoivat avoimesti heti kättelyssä, että kaikkie heidän pukujensa hinta vaihtelee parista sadasta hieman alle tonniin, kun taas muut pukuliikkeet kertoivat, että hinta oli 800-2000€. Hinta oli siis halvin, mitä messuilta löytyi, ja heillä oli myös messujen suurimmat puvut.

Varasin sovitusajan ja ehdin sen aikana sovittamaan kahta A-linjaista mekkoa. Kokeilemani puvut olivat hintaluokaltaan 600-800€, eli todella edullisia hääpuvuiksi. Yllä olevassa tilannekuvassa ylläni olevan mekon hinta oli noin 600€. Lisäksi Wedding Garage ilmoitti, että häiden jälkeen, jos mekko on ehjä, he voivat ottaa mekon uudelleen myyntiin ja hyvittää siitä tuntuvan summan morsiammelle.

Sovituksessa unelmapukuani ei tosiaankaan löytynyt, mutta se oli todella hyvä kokemus! Sain sen "ekaa kertaa hääpuvussa" -jännityksen laukaistua ja mua sovituksessa avustanut nainen oli bodypositiven ruumillistuma. Lisäksi tajusin, että superperinteinen valkoinen hääpuku ei ole mua varten, ja että jopa tuo 600 euroa tuntuu mulle liian kalliilta vaatteesta, jota käytän päivän. Mietinnässä siis on kaksiosainen kokonaisuus, jota voisi eri yhdistelmillä käyttää muutenkin kuin vain hääpäivänä.




Päädyttiin myös kuin sattuman kaupalla messutilan yläkertaan juuri, kun siellä oli alkamassa hääpukumuotinäytös. VIP-rannekkeella saatiin pienet ilmaiset kuohuviinipullot, ja odotettiin muotinäytöksen alkamista. Muistan, että viime vuonna Porin Häämessuilla oli monipuolisesti erilaisia pukuja ja mallien joukossa asteli muutama pluskokoinen mallikin, joten ajateltiin, että myös Helsingin päässä teema olisi monipuolisuus ja erilaisuus.

Kuitenkin jokainen häämuotinäytöksen malli oli todella perinteinen runaway-malli; laiha, vaaleahipiäinen ja pitkä. Myös puvut olivat hieman tylsiä, vaikka muotinäytöksessä esiteltiin erilaisia mekkoja aina ballgown-tyylistä perinteisempään, tyköistuvampaan malliin. Lähes kaikki puvut olivat kokovalkoisia, polvimittaisia hameita ei ollut yhtäkään, vain yksi tai kaksi ei-valkoista mekkoa nähtiin lavalla ja ainoa erikoisuus oli housupuku, joka sekin oli vähän antiklimaattinen.




Täytyy kyllä sanoa, että messut olivat ihana kokemus, ja vaikka hääpukunäytös olikin pieni pettymys, koko päivä kokonaisuutena oli todellakin suosittelemisen arvoinen! Jopa tällainen ei-sponsoroitu, vahigon saattelemana paikalle tullut tuleva morsian sai messuista erittäin paljon irti. Tietääkseni Love me do -messut järjestetään myös syksyllä, eli jos olet ensi talven tai 2019 morsian, laita messut ihmeessä seuraukseen!

Ihanaa oli myös se, että messuilla oli jotakin koko meidän seurueelle. Kun juttelin erään firman edustajan kanssa pomppulinnan vuokrahinnastosta, kaasoni ja morsiusneitoni olivat sillä aikaa ilmaisessa käsihoidossa käytävän toisella puolella :D

Oletko sä käynyt joillakin mahtavilla häämessuilla? Vinkkaa ihmeessä sun suosikki kommenteissa!