08 elokuuta 2019

Hei hei heinäkuu



Selvittiin heinäkuusta. Heinäkuu oli tapansa mukaan kiireinen ja tukalan kuuma. Nyt illat alkavat vihdoin hämärtyä, lämpötilat hiipivät kohti syksyn lämpötiloja, ja meidän talossa remontoidaan kylmäkellaria, ja meidän talon koko käytävä tuoksuu ihanasti kylmäkellarilta. Se on yksi mun lempituoksuistani, joten ei mitään kiirettä saada remppaa valmiiksi :D

Mulla on ollut aika paljon puuhaa, sillä vaikka heinäkuu menikin pääpiirteittäin lomaillen, oli mulla to do -lista aika pitkä. Oon autellut parasta ystävää ja velipoikaa heidän lähestyvien häidensä järjestelyssä: tehnyt vähän häägraffoja, auttanut parhaani mukaan istumapaikkakylttien alaosien käsittelyssä ja puuhaillut muutenkin vähän erilaisten käsitöiden parissa. Ja on ollut ihan todella kivaa!

Tässä pikakelaus heinäkuun läpi, koska heinäkuuhun kuului aika kivoja juttuja:



Heinäkuu starttasi alkuvuoden jännittävimmän aiheen äärellä, järjestin nimittäin parhaalle ystävälleni polttarit hänen opiskelukavereidensa kanssa. Polttaripäivän sää oli todella bueno, ohjelmat menivät ihan suunnitelman mukaan, ja porukka oli tosi kiva, vaikka en ollut ennen tavannut polttariporukkaa.



Tein heinäkuussa pitkästä aikaa ihan vain itsekseni päiväreissun Tampereelle karhunpäivän pakanallisiin myyjäisiin. Siellä oli ihana tunnelma! Usein tällaisissa tapahtumissa käydessä oikein häkeltyy sitä, miten paljon samanhenkistä porukkaa Suomesta löytyy. Näitä reissuja ehdottomasti lisää!




Heinäkuu on myös meille aika merkityksellinen kuukausi, nimittäin vietettiin häitä viime vuoden heinäkuun 28. päivä. Vietettiin paperihääpäivää Amarilloruuan, hääsoittolistan ja häissä olleen aikakapselin äärellä, ja oli kyllä tosi ihana päivä!

Meillä on arjessa aika vähän yhteistä aikaa (koska vuorotyö, epämääräinen päivärytmi ja erilliset harrastukset), niin on ihana pyhittää aina joskus päiviä sieltä täältä ihan vain sille, että ollaan kaksistaan.



Yksi heinäkuun kantavista teemoista oli myös kuivuus, ja sen vuoksi parvekekukkien hoito muuttui tosi akuutiksi, ja ylläpidettiin takapihalla olevaa eläinten juoma-astiaa. Ironisesti kyllä ei nähty juoma-astialle meneviä eläimiä heinäkuun helteillä yhtäkään, kun taas nyt, kun lämpötilat ovat laskeneet, käy juoma-astialla oikea kuhina. No, parempi myöhään, kuin ei milloinkaan.

Miten sun heinäkuu sujui?

27 kesäkuuta 2019

Taianomainen vaellus Joutsijärvellä

Kesä ja juhannus ovat pitäneet mut kiireisinä, ja on ollut todella hankalaa löytää aikaa istahtaa koneelle ja kirjoittaa blogiin. Tänään halusin nopeasti taltioida tänne meidän metsäretken kuvat, ja kertoa siitä samalla teille!

Lomailin juhannusviikon, joten heti loman alussa pakattiin rinkat ja lähdettiin eräretkeilemään Joutsijärvelle. Meillä oli suunnitelmassa kulkea 4 kilometrin merkitty luontoreitti Tuurunkankaan autiotuvalle ja palata seuraavana päivänä samaa polkua pitkin autolle. Se oli siis mulle ensimmäinen metsäretki, joka kesti yön yli. Kaikki ei kuitenkaan mennyt ihan suunnitelman mukaan.




Koska me varustauduttiin patikoimaan vain 4km/päivä, pakattiin rinkkoihin noin 10 litraa vettä ruuanlaittoa ja juomista varten, makuupussit ja reilusti evästä. Juhan rinkassa kulkeutui myös kätevästi retkikeitin.

Tuurunkankaan autiotuvalle päästessä huomattiin, että sinne oli majoittunut vanha kalastajamies pojanpoikansa(?) kanssa, jotka olivat tulleet rantaan moottoriveneellä. Heti rinkat pois ottaessamme poika tuli meitä tervehtimään ja sanoi meille, että olivat mökkeilleet jo pari päivää, ja aikoivat mökkeillä vielä pari päivää lisää.

Autiotuvat ovat tarkoitettu ainoastaan reitillä yöpyville patikoijille. Bongatessamme nämä lainamökkeilijät päätettiin yhdessä vaihtaa suunnitelmaa, koska ei haluttu olla tekemisissä tyyppien kanssa, jotka väärinkäyttävät tällaisia upeita autiotupia. Alkuun mietimme Sisälmystenlahdelle patikoimista, mutta ei uskottu, että jaksaisin seuraavana päivänä patikoida sieltä takaisin autolle, koska matka olisi niin pitkä. Patikoitiin siis takaisin autolle, ja ajettiin jonkin matkan päässä olevan Sisälmystenlahden kupeeseen.




Sisälmystenlahden läheisyyteen päästessä parkkeerattiin auto aivan törkeän huonokuntoisen metsätien levähdyspaikalle ja käveltiin siitä pari kilometriä mökille. Koska oltiin valmistauduttu (lähinnä mun ensikertalaisuuteni ja huonon polveni takia) patikoimaan huomattavasti vähemmän, alkoi siinä vaiheessa väsymys, nälkä ja koko ajan kasvava hyttysparvi lievästi ilmaistuna vituttamaan.

Onneksi autiotalo oli tyhjä ja siisti, Juhan virittämä Thermacell-hyttyskarkotin toimi ällistyttävän hyvin ja saatiin tehdä rauhassa ruokaa retkikeittimellä. Siinä vaiheessa iltaa kilometrejä oli kertynyt noin kymmenen, askelia melkein 24 000, ja oli kyllä kaikkensa antanut mutta onnellinen olo!




Autiotalon sijainti oli upea. Pienen kävelymatkan päässä oli Joutsijärven ranta, jonka yllä möllötti koko yön täysikuu, puucee oli siisti ja ehjä, ja juuri mitään muita ötököitä ei näkynyt, paitsi peukalonpään kokoisia, kapeita koppakuoriaisia, joista ei hirveästi harmia ollut.

Illan hämärtyessä kuunneltiin kuikkan laulua, bongattiin kiiltomato mättäästä ja käytiin molemmat metsäsuihkussa. Juha lämmitti pienen määrän vettä keittimellä ja sekoitti kuuman veden ämpärilliseen järvivettä. Yhdestä ämpäristä me molemmat peseydyttiin kätevästi, ja vaikka makuupussiin kulkeutui hiukan neulasia ja sammalta märkien jalkojen mukana, oli ilta tosi ihana ja taianomainen.

Jos tällaisessa metsässä ei pieni vaelluskärpänen pure, on kyllä ihme. Olen innoissani odottamassa seuraavaa metsäretkeä, ehkä joskus päästään kiertämään koko Joutsijärven pisin 27 kilometrin retkeilyreitti!





Tupa oli yöllä lämmin, koska Juha poltti sen pesässä jokusen puun. Heräiltiin puoliltapäivin, söin aamupalan ja pakattiin tavarat takaisin rinkkoihin. Koska kaikki vesi oli käytännössä loppu, rinkka oli hämmentävän kevyt edellisen päivän kymmenen kilon painolastiin verrattuna.

Sitten tallusteltiin takaisin autolle ja ajettiin kotiin tilaamaan kebabbia.

Kotiin päästessä laskin pelkästään takamuksestani 38 hyttysenpistoa.

11 kesäkuuta 2019

Miten aloittaa joogaharrastus?

Ihanaa tiistaita  Mulle on tullut tosi selviä merkkejä siitä, että muutaman viikon aikana unohduksiin painunut joogaharrastus kaipaa kipeästi herättelyä: torstaina tiputin kännykkäni hissikuiluun, ja edellispäivänä Juha heitti mua vahingossa kännykällään silmään. Silmännurkkaan on kasvanut komea mustelman koristama kuhmu, ja se jos mikä on selvä merkki universumilta, että nyt on aika ottaa itseä niskasta kiinni, alkaa nauttia kesästä ja jättää dataaminen vähemmälle.

Tasaisin väliajoin ajaudun keskustelemaan ystävien, sukulaisten ja muiden tuttujen kanssa joogasta. Näissä keskusteluissa aina jossain vaiheessa ilmenee, että vaikka jooga kiinnostaa, sen aloittaminen tuntuu hankalalta. Ei tiedetä, miten eri joogalajit eroavat toisistaan, tai miten ensimmäiselle joogatunnille mennään. Saati sitten, että onko jooga itselle sopiva harrastus.

Koska aihe on hankalasti lähestyttävä, ja koska itse olen joogannut rutiininomaisesti nyt kolme vuotta, ajattelin avata sanaisen arkkuni ja kertoa, miten itse lähdin aihetta aikanaan lähestymään, ja mitä joogaharrastus on mulle opettanut.

1. Ihan alkuun tahdon muistuttaa, että kuka tahansa voi harrastaa joogaa sukupuolesta, painosta, uskonnosta, kunnosta ja venyvyydestä huolimatta. 
Joogasta on hyötyä kaikille, sillä se madaltaa stressitasoa, lisää venyvyyttä, vahvistaa luustoa ja vaikuttaa muutenkin positiivisesti terveyteen ja henkiseen hyvinvointiin. Aloittelevan joogaharrastajan ei tarvitse olla kovakuntoinen, olla oman elämänsä zen-mestari tai venyä spagaattiin - venyvyys, lihaskunto, keskittymiskyky ja kehonhallinta lähtee kyllä kehittymään harrastuksen rutinoitumisen mukana.

On ehkä myös asianmukaista kertoa, että vaikka jooga on muinainen intialainen menetelmä, jooga ei ole ristiriidassa kristinuskon oppien tai muiden elämänkatsomusten kanssa. Joogaharjoituksessa ei palvota jumalia tai tehdä hindulaisia rituaaleja.



2. Helpoin (ja omasta mielestäni paras) tapa aloittaa joogaharrastus on joogan peruskurssi.
Erityisesti kansalaisopistojen joogakurssit ovat yleensä todella halpoja (Porissa Otsolan joogakurssi maksaa puolelta vuodelta vain noin 30 euroa), ja niissä perehdytään asioihin, jotka aloittelevan joogin on hyvä tietää. Lisäksi niissä kehitetään joogalle tärkeitä lihaksia sopivalla nopeudella. Joogasalien joogatunneilla yleensä oletetaan, että siellä kävijöillä on jonkinlainen tietopohja, ja siksi asioita selitetään vähemmän.

Yleensä joogakurssit alkavat vuoden alussa ja syksyisin, mutta jos nyt kesän tullessa joogakiinnostus on herännyt, monilla paikkakunnilla järjestetään kesäisin joogatunteja. Myös Porissa on kesällä ulkona tehtäviä joogaharjoituksia, erikoistunteja ja erilaisia jooga-iltoja. Kesäisin myös yksityisillä joogasaleilla on jonkinlainen kesäaikataulu, joissa pääsee ilmoittautumaan yhdelle tunnille kerrallaan.

Kesän joogatunneille kannattaa mennä ja kokeilla, olisiko joogaharrastus itselle sopiva. Jos siitä innostuu, syksyllä kannattaa ilmoittautua joogan peruskurssille!

3. Varusteet.
Kun lähdet ensimmäiselle joogatunnillesi, mukaan kannattaa ottaa oma joogamatto ja vesipullo. Aloittelevalle joogille sopii mikä joogamatto tahansa - ensimmäisen mattoni ostin kympillä Gigantista, ja olen joogannut sillä yli kolme vuotta. Vasta nyt, kun olen alkanut joogaamaan entistä enemmän ja ihastunut lämpöjoogaan, hankin itselleni uuden maton, joka on ympäristöystävällisempi, ja jossa on parempia ominaisuuksia.

Joogatunnille on hyvä ottaa mukaan myös villasukat, ja varmuuden vuoksi lämpimämpi paita, jos harjoituspaikka on kylmä. Näihin kannattaa varautua etenkin syksy- ja talvikuukausina - joskus kunnalliset joogatunnit järjestetään paikoissa, joissa ei ole otettu huomioon iltalämmitystä.

Lämpöjoogaan taas lämmikettä ei kaivata, mutta mukaan kannattaa pakata pieni hikipyyhe. Jos olet kova hikoilemaan, on maton päälle hyvä heittää iso pyyhe, niin hiki ei jää mattoon.

4. Kun menet ekaa kertaa joogatunnille...
... pukeudu joustaviin, mukaviin vaatteisiin.

... älä tupakoi juuri ennen tunnin alkua tai laita hajuvettä. Joogasalissa voimakkaat hajut saattavat häiritä muiden harjoitusta.

... syö kevyttä, helposti sulavaa ruokaa viimeistään tunnin ennen joogatuntia. Joogatunnista saa paljon enemmän irti, kun vatsa ei ole ihan täynnä.

... mykistä kännykkäsi, jos joudut ottamaan sen harjoitustilaan. Hiljaisessa joogasalissa myös värinähälytys kuulostaa todella ärsyttävältä.

... älä jätä kännykkääsi maton viereen niin, että näet siihen tulevat ilmoitukset harjoituksen aikana. Joogatunnilla on tarkoitus rentoutua, joten kännykkä on hyvä jättää kokonaan salin ulkopuolelle. Jos tähän ei ole mahdollisuutta, jätä se laukkuun.

... ota rennosti. Jooga ei ole hampaat irvessä suorittamista, ja joogin ei tarvitse olla valmiiksi venyvä tai hyväkuntoinen. Tee juuri sulle sopivaa harjoitusta, äläkä vertaa itseäsi muihin joogaajiin.

... joogan kuuluu olla rankkaa, mutta sen ei kuulu olla kivuliasta. Jos jokin asana (=jooga-asento) sattuu, älä tee sitä. Kysy tunnin jälkeen opettajaltasi sulle sopivampaa vaihtoehtoista liikettä.



5. Kotijooga
Jos aikataulutetuille tunneille meneminen ei ole sulle jostain syystä mahdollista, joogaa voi harrastaa myös kotona. Youtubesta löytyy pilvin pimein joogaohjeita, joita seuraamalla saa tehtyä tosi kokonaisvaltaisen harjoituksen.

Kotijoogaa harrastaessa hyvä lisähankinta (vaikka kirjastosta) on joogan käsikirja, jossa kerrotaan tarkemmin, miten erilaisiin asentoihin mennään, ja miten ne vaikuttavat. Joogavideoilla ei yleensä asanoita hirveästi selitetä, ja joihinkin asanoihin mennessä voi itsensä loukata, jos ei tiedä, mitä tekee. Hyvä esimerkki tästä on hartiaseisonta, joka ei tosiaan ole aloittelijalle sopiva asento, mutta jonka joskus näkee joogavideolla.

6. Joogaopettajat
Joogaopettajilla on erilaisia opetusmenetelmiä. Jotkut opettavat maanläheisemmin ja reippaammin, keskittyen enemmänkin joogan keholliseen puoleen, kun taas jotkut joogaopettajat ohjaavat tunneillaan rauhallista, meditatiivisempaa joogaa, ja tähtäävät rentouttavaan kokonaisuuteen. Itselle sopivin opettaja löytyy käymällä useamman joogaohjaajan tunneilla.

Kun itse aloitin säännöllisen joogaamisen mulla kävi käsittämättömän hyvä tuuri. Löysin just mulle sopivan opettajan kertaheitolla, ja käyn vieläkin pari kertaa viikossa hänen tunneillaan. Joillakin ei ole näin hyvä tuuri, ja sopivan tyypin löytämiseen menee enemmän aikaa. Kokeilkaa rohkeasti, ja käykää paljon erilaisilla tunneilla. Sopivin kompo löytyy kokeilemalla!

7. Joogalajit
Joogatyylejä on myös tosi paljon erilaisia. Itselleni tutuimmiksi ovat käyneet lämpöjooga, yin ja flow.

Lämpöjoogassa joogasali lämmitetään n. 30-35 asteiseksi. Lämpö tukee lihasten rentoutumista, ja nopeuttaa huomattavasti venyvyyttä ja tasapainon kehittymistä. Lämpöjooga myös nopeuttaa aineenvaihduntaa tehokkaasti. Lämpöjoogaan voi sekoittaa erilaisia tyylejä, esim perusjoogaa, yiniä tai flow-joogaa.

Yin on todella rauhallista ja rentouttavaa joogaa. Siinä asetutaan kehoa venyttäviin asentoihin keskimäärin kolmeksi minuutiksi, niin venytys pääsee pureutumaan syvempiin kudoksiin kuin perusvenytyksissä. Kehoa tuetaan asentoon huovilla, joogatiilillä tai bolstereilla, niin keho saa rentoutua täysin venytykseen. Yinjooga sopii erityisen hyvin joogaajalle, jolla on ongelmia venyvyyden kanssa.

Flow on taas todella erilainen harjoitus. Siinä on enemmän liukuvia, tanssia muistuttavia liikeratoja, ja siinä jokainen saa työstää liikkeitä omalle keholleen sopivimmalla tavalla. Liikkeille siis annetaan raamit, ja joogit saavat niiden puitteissa löytää omasta kehostaan sopivimmat liikeradat. Flown taustalla on usein musiikkia, joka auttaa keskittymään liikkeeseen.

Monilla joogasaleilla on nettisivuillaan listattuna lyhyitä kuvauksia tarjoamistaan joogatunneista. Jos jokin joogatyyli erityisesti kiinnostaa, kannattaa mennä rohkeasti kokeilemaan!



8. Tutustu joogan filosofiaan
Vaikka nykyisin joogaa pidetään ennen kaikkea liikuntamuotona, joogaan liittyy todella vahvasti filosofinen puoli. Se on läsnä jokaisessa harjoituksessa, vaikka sitä ei ehkä itse tajuakaan. Joogafilosofiaan liittyy itsensä, kehonsa, puutteittensa ja muiden ihmisten hyväksyminen, läsnäolon merkitys, materialistiseen maailmaan kriittisesti suhtautuminen, ja tietynlaisesta kärsimyksestä eroon pääseminen.

Olen käynyt muutamia kertoja Porin Hyvinvointicenterillä joogafilosofialuennoilla, ja saanut niistä paljon eväitä sekä joogaharjoitukseen että jokapäiväiseen elämään. Joogafilosofialuento saattaa kuulostaa puuduttavalta, mutta todellisuudessa kyseessä on rento kokoontuminen, jossa saa makoilla joogamatolla bolsterin kanssa, ja samalla keskustellaan arkipäiväisin esimerkein siitä, miten joogan opit vaikuttavat nykyaikana. Filosofia-asian päätteeksi tehdään kevyt joogaharjoitus. Se on ihana tapa aloittaa päivä!

Jos kotikaupungissasi joogasali filosofialuentoja järjestää, kannattaa niille ehdottomasti mennä käymään avoimin mielin!

♥ ♥ ♥

Oletko sä kokeillut joogaa, tai oletko harkinnut joogaharrastuksen aloittamista? Tai jäikö jokin tässä postauksessa mainittu juttu askarruttamaan? Kerro ihmeessä omista joogakokemuksistasi kommenteissa!

Haluatko tietää lisää? Näistä löytyy lisätietoa:
Maailmanpuu podcast
Mitä vartalolle ja mielelle tapahtuu, jos joogaa joka päivä kuukauden ajan? Testasimme!
What Is Yoga?! (Its History & How It Benefits Us)

06 kesäkuuta 2019

Villiyrtit, tatuointi ja muita kesäisiä



Mun sinitiaistatuointini on parantunut! Sinitiaistatuoinnistani en ole täällä blogin puolella vielä puhunutkaan, mutta mua instassa seuraavat ovat nähneet siihen liittyviä päivityksiä kevään aikana useammankin. Sinitiainen on mulle tosi harvinaisen merkityksellinen, ja mun ihka ensimmäinen värillinen tatuointini, jonka takia kuumottelin paranemisaikaa etukäteen. Onneksi kuitenkin tirppa sai asettua kaikessa rauhassa ennen kesäaktiviteetteja!



Mulla oli mun elämän merkityksellisin vuoropuhelu, kun viheltelin parvekkeella naapuripihlajaan jämähtäneen punatulkun kanssa kilpaa. Viheltely kesti useamman minuutin, ja tulkku tuntui tuijottavan mua epäluuloisesti, kun yritin matkia sen kimakkaa kutsuviserrystä Juhan polttaessa sikaria vieressä. Nyt, kun punatulkun laulun tunnistaa, ollaan huomattu, että se on meidän pihapiirissä päivittäin. Se oli kyllä erityinen, ihana ilta!



Oon viettänyt paljon aikaa mökillä saunoen ja itikoita pakoillen. Tatuoinnin parantuessa vietin pari kuukautta saunalakkoa, ja kun hoksasin tatuoinnin asettuneen, aloin saunoa oikein olan takaa. Kerran päädyin perheen mökille viikonlopunviettoon ennen ketään muuta, ja ajattelin hetkisen nauttia ulkoilmasta. Nautiskelun teki ihan mahdottomaksi mäkäräisparvi, joka lähti mua heti varjostamaan, kun nousin Ladasta. Kiipesin kalliolle, katsoin säärissäni kuhisevaa ötökkälaumaa ja lähdin aika nopeasti sisälle mökkiin. Seuraavalla kerralla otan mukaan Offia.



Keräsin mökkireissulla nokkosia kuivattavaksi. Tämä on ollut mun summer bucket listalla jo kolme vuotta, ja vihdoin olin tarpeeksi ajoissa liikkeellä! Nokkosiahan kannattaa kerätä alkukesästä ennen niiden kukintaa, ja jotenkin havahdun villiyrtteihin kesän puolessa välissä. Ehkä tänä vuonna saa kerättyä myös vähän kuusenkerkkää kuivatukseen?

Miten sun kesä on startannut?

21 toukokuuta 2019

7 asiaa häistä, jotka tajuttiin vasta häiden jälkeen



Kesä lähestyy, joten myös kesähäät alkavat olla ajankohtaisia. Meidän häitä juhlittiin viime heinäkuussa, ja meidän hääpäivä oli aivan täydellinen. Häiden jälkeen on kuitenkin tullut joitakin asioita mieleen, jotka olisi voinut hoitaa toisin. Ne olivat just niitä juttuja, joita ei osannut ennen hääpäivää edes ajatella.

Tänään haluan jakaa ne kanssanne, jotta osaatte näihin asioihin valmistautua!

1. Ennen häitä kerro suoraan läheisillesi, jos et halua puhua juhlavalmisteluista heidän kanssaan. 
Oli todella stressaavaa, kun järjestelyjen ollessa täydessä vauhdissa jouduin vastaamaan päivittäin kysymyksiin, jotka alkoivat sanoilla "olethan jo". Kieltävä vastaus tuntui uuvuttavalta, ja johti yleensä aina jonkin asteiseen nuhteluun, kun jotain tärkeää on vielä hoitamatta. Häävalmistelujen aikana on oikeasti tärkeää pystyä irtautumaan kaikesta siitä kaaoksesta, joten vieraillessasi ystävän tai perheesi luona tällaiset keskustelut eivät todellakaan helpota häästressiä.

Toki satunnaiset checkingit ovat tervetulleita. Tällaisia varmistuksia kannattaa ehkä pitää kerran kuussa, niin kaikki varmasti tulee tehtyä.




2. Onnittelukierros, jossa vieraat tulivat luoksemme yksitellen käteltäväksi / halattavaksi, oli ehdottomasti paras tapa aloittaa hääjuhla. 
Onnittelukierros oli ihanan rauhallinen hetki, jossa ehdittiin vaihtaa jokaisen vieraan kanssa pari sanaa. Hääjuhla oli sen verran tapahtumarikas, ettei kaikkien kanssa ehditty olemaan tasavertaisesti jutuissa. Oli ihanaa, että ennen ruokailua ja ohjelmaa saimme katsoa kaikkia vieraitamme silmiin ja halata!

3. Häävalokuvat ovat ainoa konkreettinen muisto päivästä, satsaa niihin! 
Oon niin onnellinen, että tajuttiin hääkuvaajan merkitys ennen häitä, sillä ollaan katseltu hääkuvia tosi usein, ja näytetty niitä myös ystäville ja sukulaisille. Ne ovat aivan täydellisiä, ja niihin on ikuistunut hääpäivän fiilis! Ilman hääkuvaajaa meille olisi jäänyt päivästä käteen kourallinen kännykkäkuvia. Niiden kanssa muistelu ja fiilistely olisi ollut huomattavasti suppeampaa.

Hääkuvaajana meillä oli ihana Milla Grönman, ja tämän postauksen kuvat ovat hänen käsialaansa! ♥




4. Videoi puheet! 
Tämä jäi meitä harmittamaan. Muistetaan, mistä aiheista puheet koostuivat, mutta kerran kuultu puhe ei jää hirveän tarkasti mieleen. Puheet ovat ainutlaatuinen osa hääpäivää, joten ne on hyvä myös ikuistaa.

5. Jos tanssitte ensitanssin, on hyvä tarkistaa biisin kesto etukäteen.
Me ei olla tanssi-ihmisiä, mutta haluttiin perinteinen ensitanssi osaksi hääohjelmaa. Biisiä valitessa haluttiin hidas, romanttinen kappale, joka sopisi tällaisille kokemattomammillekin tanssioille. Meidän biisiksi valikoitui Ed Sheeranin Perfect, ja treenasimme tanssia kerran hääpäivää edeltävänä yönä. Hääpäivänä ensitanssin koittaessa järkytyttiin sitä, miten yllättävän pitkältä biisi tuntui, ja jälkikäteen tajuttiinkin, että valittiin melkein viiden minuutin kappale. Hiukan lyhyempi olisi ollut riittävä, etenkin, kun meinasin jatkuvasti liukastua hameeni helmaan ja Juha talloi mun paljaita varpaita. No, saatiinpahan nauraa!

6. Kimpun- ja sukkanauhanheittoa kannattaa treenata etukäteen.
Meillä kimpunheitto meni vähän vihkoon.




7. Häissä kaiken ei kuulu mennä täydellisesti. 
Tuhosiko sulhanen kenkänsä matkalla kirkkoon? Liukastuitko ensitanssin aikana mekkoosi, ja heitit näyttävän spagaatin? Tai onko sukulaissetä juonut itsensä humalaan ja iskee epätoivoisesti morsiusneitoja? Kaiva kännykkä esiin ja videoi tilanne! Kaikenlaiset odottamattomat sattumukset tuovat persoonallisuutta ja muistettavuutta hääjuhlaan. Älä siis stressaa aikatauluista, siirtymisistä tai mistään muustakaan, vaan nauti teidän tärkeästä päivästä!


♥ Kaikki postauksen kuvat ovat Milla Grönmanin ottamia! 

♥ Lisää hääpostauksia löydät täältä!

28 huhtikuuta 2019

10 faktaa minusta

 

- Vaikka mulla on vain neljä tatuointia, teen päivittäin niihin liittyvää taustatutkimusta. Instassa selaan parhaimmillaan 4-5 tuntia vuorokaudessa erilaisten suomalaisten tatuoijien töitä ja tallentelen niitä, jotta löydän sopivan tatuoijan, kun vain saan päätettyä seuraavan projektin. Tämän lisäksi katson Youtubesta tatuointikulttuuriin liittyvää sisältöä lähes päivittäin, ja Juha siitä mulle aika usein kuittaileekin.

- Jos saisin päättää, en ikinä käyttäisi sukkia. Ja kesäisin en juurikaan käyttäisi kenkiä. Paitsi tietenkin talvella, koska on kylmä, ja rakastan käyttää superkevyitä paljasjalkakenkiäni villasukkien kanssa. Harmillista, miten sosiaalisesti ei-hyväksyttävää on tallustella paljain jaloin paikasta toiseen.

- En kokkaa. En yksinkertaisesti tule meidän minimaalisen keittiön kanssa toimeen - silloin harvoin, kun joudun keittiöön yksin, onnistun vain harvoin tekemään mitään syömäkelpoista. Saati sellaista, joka kelpaisi Juhalle. Juha on meidän parisuhteessa se, joka hoitaa meidän talouden muonituksen, ja oon kovin kiitollinen siitä, että oon löytänyt tuollaisen master chefin ♥


- Olen aina ollut ultimaattinen avaruushörhö. Tein ala-asteen alussa omatoimisesti lehtiön, johon piirsin tähtikarttoja ja kopioin iskän tietokirjoista tekstejä liittyen mustiin aukkoihin ja linnunrataan. Rei'itin paperit ja sidoin ne yhteen tummansinisellä langalla. Vein lehtiön innoissani kouluun esiteltäväksi, mutta kukaan luokkakavereistani ei tainnut ihan hiffata, miten makea juttu se oli. Näin jälkikäteen ajateltuna juttu oli tosi outo ja random, mutta silloin se oli parasta shittiä, mitä tiesin.

- Tämän takia myöhäisillan keskustelut mun kanssani ovat olleet tosi rankkoja mun ystäville. Yökyläillessä aina jossain vaiheessa iltaa mun katse nousi tähtiin ja aloin miettiä ääneen, miten mahtava universumi on. Onneksi nykyisin mun rinnalla on ihan yhtälainen hörhö, joka innostuu puhumaan syvällisiä myöhään arki-iltoina.

- Lempikarkikseni on pakko sanoa noitapillit. Ne ovat ihania suolaisia yllätyksiä irtokarkkipusseissa.

- Musta kynsilakka on mulle ainoa oikea kynsilakka. Kun opiskelin autoasentajaksi, käytin paljon mustaa kynsilakkaa, koska se oli helpoin tapa pitää kynnet edes kutakuinkin siisteinä saastaisessa työympäristössä. Se jäi tavaksi, ja vaikka kuinka yritän kokeilla uusia värejä ja erilaisia glitterilakkoja, mikään niistä ei tunnu multa. Tällä hetkellä rokkaan lakkaamattomia kynsiä todellisella hippimeiningillä - sekä käsissä että varpaissa.

 

- Voin nukkua päikkärit missä vain, milloin vain ja miten vain. Usein torkahdan joogamatolle joogatunnin loppurentoutuksessa, ja auton takapenkki on yksi mun lempparipäikkäripaikkojani. En kyllä kuvailisi itseäni tietoisena päikkäriharrastajana, mutta monta kertaa torkahdan ihan huomaamattani. Iltaisin nukkumaanmeneminen ei sitten olekaan niin helppoa.

- Olen horoskoopiltani oinas, ja se jotenkin kyllä paistaa mun tempperamentistani. Oon yleensä tosi rauhallinen, mutta kun joku tarpeeksi mun hermojani koettelee, on tulielementin reaktio hyvää vauhtia tulossa.

- Olen todellinen go-with-the-flow-ihminen. Olen oikeasti epäsuunnitelmallisin ihminen, jonka tunnen, ja menen kaikkiin tapahtumiin ja reissuihin tekemättä minkäänlaista selvitystä siitä, mitä kohteessa odottaa. Ehkä siksikin oon haalinut ympärilleni ison määrän todella suunnitelmallisia ja tarkkoja ihmisiä; mun läheisimmät ystäväni ovat taustatutkimuksen mestareita, ja Juha on suunnitelmallisuudessaan vailla vertaa.

01 huhtikuuta 2019

Syntymäpäivälahjat 2019

Vietin lauantaina syntymäpäiviäni lähimmäisten kanssa. Päivä starttasi sillä, että tein Earth Hour -päivän kunniaksi kasvistortillawrappeja (ja allergiaystävällisempiä kanawrappeja), ja sytyttelin kämpän täyteen kynttilöitä. Virallinen Earth Hour kyllä jäi välistä, koska ystäväni vei mut illalla katsomaan burleskia Porin Monttuun, mutta muuten päivä meni melko Earth Hour -teeman mukaan "kynttiläillallisen" merkeissä.

Koska aikaisempien vuosien syntymäpäivälahjat ovat herättäneet aina kivaa keskustelua, haluan tänäkin vuonna näyttää, mitä kaikkia ihania juttuja sain syntymäpäivälahjaksi! ♥



Ystäväni Anniina ja veljeni Jari olivat ostaneet sekä mulle että Juhalle Herra Hakkarainen -tyynyliinat, koska "aina kun teiltä kysyy, mitä teette, vastaatte, että heräsitte just päiväunilta". Ja niinhän se aika usein menee :D Hakkaraiset sukelsivat heti pesuun, joten niistä ei harmillisesti tullut otettua kuvia. Lisäksi sain Muumi-aiheisen lahjapussin, josta löytyi paljon kaikkea ihanaa!

N.A.E:n vegaaniset käsi- ja suihkusaippua päätyivät heti käyttöön, ja niissä on ihana luonnonläheinen tuoksu. Kasvonaamioihin taas tutustun lähemmin, kun kaipaan astetta kovempaa hemmottelua, ja kun kaikki self care aikani ei mene uuden tatuoinnin rasvailuun. Musta on aina kiva päästä testailemaan uutta luonnonkosmetiikkaa!



Anoppini taas toi mulle ehkä täydellisimmän pääsiäissynttärikompon; upeat keväänväriset villasukat, ison narsissikimpun ja Noidan yllätys -munan, koska olen "semmonen shamaani". Villasukat menivät jalkaan saman tien, ja ovat olleet jo kovassa käytössä! Juhan isovanhemmat toivat tapansa mukaan sämpylöitä ja kanapihvejä, joilla elän useamman viikon. Mahtavaa huomata, miten hyvin porukka mut tuntee!



Ystäväni Sini, joka vei mut katsomaan burleskia synttäriviikonloppuni kunniaksi, toi mulle myös halloween-suklaita ja ruukkunarsissin, joka saattaa siirtyä parvekettamme koristamaan heti, kun avataan virallisesti parvekekausi. Tuollaiset lahjat, jotka kannustavat yhteiseen tekemiseen, ovat kyllä tosi ihania. Burleski-ilta oli tosi onnistunut, ja menen ehdottomasti joskus uudelleen!

Oli myös ihan mahtavaa, että Sini jäi meille lauantaina yöksi, kun Juha ampaisi yövuoroon. Aikuisiällä yökyläilyjä tulee harrastettua ihan liian harvoin.



Vanhempani taas toivat mulle upean kukkakimpun, Avivan sinistä kuoharia ja Fazerin konvehteja. Meidän talouden kuoharitilanne on siis hyvissä käsissä  edellinenkin kuohari, jonka he ovat meille antaneet, on vieläkin juomatta. Kuohari-illanistujaisia tarvitaan selvästikin enemmän.

Mun vanhemmat myös kuskasivat mua virallisena synttäripäivänä kotoa tatuointifirmalle ja takaisin, ja pitivät huolen siitä, että mulla oli verensokerit kondiksessa, kun antoivat mulle aamulla mukaan suklaalevyn ♥




Ja tietenkin on mainittava myös Juhan antama synttärilahja, joka oli todella laadukas roskapoimuri. En olisi itselleni parempaa lahjaa keksinyt, oon nimittäin pidemmän aikaa miettinyt, että roskien poimiminen olisi kivaa ajanvietettä, mutta en ole sitä paljain käsin halunnut tehdä. Nyt saadaan kuljeskella lämpiminä iltoina lähimaastossa ja kerätä samalla tupakantumppeja, joita ajattelemattomat tupakoitsijat paiskovat maahan pulujen ja muiden lintujen syötäväksi.

Siinä kaikki tältä vuodelta. Ihan mahtavia lahjoja, oon ihan häkeltynyt! Kiitos kaikille, jotka mua muistuvat syntymäpäivänä lahjoilla tai onnentoivotuksilla ♥

29 maaliskuuta 2019

25 asiaa, jotka olen oppinut 25 vuodessa

Huikeaa perjantaita, tyypit ♥ Tänään on mun  virallinen 25-vuotissyntymäpäiväni, ja kun tämä postaus pärähtää ilmoille, istun tyytyväisenä (tai vähemmän tyytyväisenä) tatuoijan penkissä Porin Tattoo Nationissa, ja projektina on pitkään suunniteltu sinitiaistatuointi. Tänään en vielä puhu uudesta tatuoinnistani, vaan jutuista, jotka ovat mun elämääni positiivisesti vaikuttaneet kuluneina vuosina!

Postauksen kuvat ovat valikoituneet siksi, että Juha antoi mulle hiukan etukäteen synttärilahjaksi roskapoimurin. Oon jonkin verran valitellut sitä, että haluaisin erityisesti kesällä kulkiessani kerätä roskia, mutta en sitä paljain käsin tahtoisi tehdä, koska ikinä ei voi tietää, mitä roskien seassa on. Ollaan testailtu poimuria pihapiirissä, ja kerätty kaksi pussillista roskaa, ja se on oikeasti paljon viihdyttävämpää, kuin vaikka Pokemon Go. Kannattaa kokeilla!

Koska tänään on mun virallinen synttäripäivä, halusin koota tähän postaukseen 25 asiaa, jotka mun tähänastinen elämä on mulle opettanut!



1. Tarkista aina ennen vessanpöntölle istumista, että kopissa on vessapaperia.
Tämän oppiminen pelastaa yllättävän monelta nololta tilanteelta.

2. Opiskeluvuodet ovat elämän helpointa aikaa, niistä kannattaa tosissaan nauttia.
Sain tästä muistutuksen, kun kävin vanhassa koulussani puhumassa työllistymisestä. Koulutehtävät ovat helppoja (verrattaessa työtehtäviin), opettajat ovat aina auttamassa ja saat lämpimän ruuan päivittäin nenäsi eteen. Nauti siitä, kun voit!

3. Kaikki elävä tarvitsee unta. Myös kasvit.
Hyvin nukuttua yötä seuraa lähes aina hyvä päivä. Nukkuminen on elämän kulmakivi, ja se on tärkeä osa myös kasvien kasvatusta. Anna kasviesi nukkua joka vuorokausi ainakin hetkinen pilkkopimeässä, niin ne voivat paremmin.

4. Sun tapasi elää ei ole ainoa oikea tapa.
Tää on mun äidiltäni opittu viisaus, ja se kiteyttää hyvin empaattisuuden. Toisen teot voi ymmärtää, vaikka samoin ei ikinä itse toimisi. Tää on vähän sama, kuin sanonta "jokainen taplaa tyylillään".

5. Kiire johtuu priorisointiongelmista, ei siitä, että päivässä olisi liian vähän tunteja.
Jos koet, että olet tosi kiireinen koko ajan, kannattaa oikeasti miettiä, onko kaikki menot kalenterissasi sellaisia asioita, joita tahdot tehdä. Jos ei, kannattaa karsia.

6. Energiajuomat eivät ikinä paranna päivän fiilistä.
Vaikka kuinka olisi väsynyt, se illan tärinä, pärinä ja sydämentykytykset ei ole wörttiä. Tankkaa mielummin vaikka vettä ja raikasta ilmaa!

7. Keskity hetkeen, somepäivityksen voi tehdä myöhemminkin.
Sen ruokakuvan voi laittaa syömisen ja ystävien kanssa jutustelun jälkeenkin. Some häiritsee liian usein ohimeneviä, ainutlaatuisia hetkiä.

8. Käy seuraamasi sometilit läpi vähintään kerran vuodessa, ja poista seurauksesta sellaiset tilit, joista et saa irti mitään positiivista.
Tämä vapauttaa aikaa ja energiaa!

9. Sä olet itsesi kanssa 24/7, ja siksi onkin tärkeää, että puhut itsellesi lempeästi.
Jos ajattelet itsestäsi jotain, mitä et ajattelisi parhaasta ystävästäsi, jotain on pielessä. Uskalla rohkeasti kehua itseäsi, ja olla itsestäsi ylpeä!



10. Kannattaa ihastella itseä peilistä päivittäin.
"Oma kehu haisee" on niin 2000-lukua. On enemmänkin kuin hyväksyttävää pitää siitä, miltä näyttää ja rakastaa omaa kehoaan.

11. Hyvinvoivassa kehossa asuu hyvinvoiva mieli.
Ja siksi kehopositiivisuus ja terveelliset elämäntavat kulkevatkin aina käsi kädessä. Kun sulla on hyvä olla, haluat pitää itsestäsi myös parempaa huolta.

12. On asioita, joihin voi vaikuttaa, ja asioita, joihin ei voi vaikuttaa. Oma energia kannattaa suunnata niihin, joihin voi vaikuttaa, ja ne muut asiat kannattaa opetella hyväksymään.
Tästä on puhuttu paljon joogan filosofiatunneilla, ja tämä on aivan totta. Joihinkin asioihin vain ei voi vaikuttaa, ja siksi niitä ei kannata yrittää väkisin muuttaa.

13. Vietä aikaa luonnossa aina, kun mahdollista.
Luonto on korvaamaton voimavara, ja siellä oleskelu rauhoittaa, vaikka olisi kuinka huono päivä.

14. Työ on iso osa elämää, ja siksi siitä kannattaa nauttia.
Tekeekö sun työ sut onnelliseksi? Jos ei, kannattaa miettiä, mistä se johtuu. Alan- tai työpaikan vaihto ei ole koskaan myöhäistä.

15. Uskalla tarttua tilaisuuteen, lopulta eniten jää harmittamaan asiat, jotka jäivät tekemättä.
Muistan vieläkin, kun lapsena en uskaltanut mennä yhteiskuvaan Taikuri Luttisen kanssa, ja miten paljon se silloin harmitti. Nyt tartun aina tilaisuuteen, kun vain voin!

16. Aina ei tarvitse olla täydellinen, useimmiten riittää, että edes yrittää.
Koska joskus olisi parempi, että kaikki tekisivät edes sen parhaansa. Esimerkiksi ilmastontekojen saralla. Jos meistä kaikki yrittäisivät elää ekologisesti, olisi maailma paljon paremmassa jamassa.

17. Yksikin hyvä teko päivässä riittää.
Hyvä teko voi olla sängystä nousu tai suihkussa käynti. Joinakin päivinä sekin riittää. Kun energiaa on enemmän, voi vaikka kerätä roskan työmatkalla, auttaa ystävää tai ostaa kauramaitoa lehmänmaidon sijasta. Pienistä asioista se lähtee.



18. Älä ikinä mene vihaisena nukkumaan.
Sopimista ei kannata jättää huomiselle, sillä huomista ei ole kenellekään meistä luvattu.

19. "Aikuisuus" on myytti.
Ajattelin teininä, että jossain vaiheessa koittaa hetki, kun tajuan tulleeni aikuiseksi. Sitä hetkeä odotan yhä 25-vuotiaanakin, ja luulen, että odotan sitä vielä kuusikymppisenäkin.

20. Mielipiteet saavat muuttua.
Älä ole ehdoton minkään asian suhteen, sillä koskaan et tiedä, mikä on näkemyksesi asiasta viiden vuoden päästä. Tietenkin jotkin asiat säilyvät muuttumattomina, ja sekin on ookoo.

21. Elämän tarkoitus ei ole kartuttaa omaisuutta, vaan kerätä ihania muistoja.
Unohda lottovoitosta unelmointi, ja opi arvostamaan niitä asioita, jotka sun elämässäsi tällä hetkellä ovat.

22. Hyväntekeväisyydestä tulee aina hyvälle mielelle.
Oli kyseessä sitten roskien kerääminen tai verenluovutus, siitä, että tekee jotain hyvää, tulee poikkeuksetta aina voittajafiilis!

23. Luota intuitioosi.
Yleensä mututuntumaan on jokin syy, ja siksi sitä kannattaa aina kuunnella.

24. Sun menneisyydelläsi ei ole mitään merkitystä, tärkeintä on se, mihin suuntaan olet matkalla.
Meillä kaikilla on menneisyydessä asioita, joista ei olla hirveän ylpeitä. Niiden märehtiminen on energian ja ajan tuhlausta. Hyväksy ne asiat, ja elä jokainen päivän yrittäen tähdätä parempaan tulevaisuuteen.

25. Haali ympärillesi ihmisiä, jotka ovat mielenkiintoisia, erilaisia, ja jotka todella arvostavat sun seuraasi. Ystävät, kumppanit ja perheenjäsenet ovat elämän suola.
Ja päästä irti niistä, jotka tuntuvat tuhlaavan sun aikaasi.

Siinä kaikki 25 asiaa, jotka halusin tänään teille kertoa. Onko sulla jotain asioita, jotka ovat vaikuttaneet sun elämäntapaasi, tai vaikka vanhempien sukulaisien kertomia viisauksia, jotka ovat jääneet mieleen?

26 maaliskuuta 2019

Kevään ensimmäinen päivä ja oman elämäni Nuuskamuikkunen




Olen ollut jo pidemmän aikaa luovassa kuopassa. Töissä on pitkään ollut kausi, kun tekemistä riittäisi, mutta ohjelmat ovat laittaneet ennennäkemättömällä tavalla vastaan (tietäjät tietää Animate CC:n oikut), ja kun olen tahinut saman asian kanssa tuntikausia juurikaan edistymättä, ei kotiin tullessa ole oikein fiilistä tehdä muuta kuin peittoburritoitua sohvalle ja katsoa Frendejä.

Nyt kuitenkin alkaa näyttää jo valoisammalta. Olen innostunut hiekoituskivestä puhdistetusta kotipihasta biojätepussia viedessäni, valokuvannut, katsellut ja kuunnellut takapihalla poukkoilevia pikkulintuja, ottanut alumiinipohjalliset pois paljasjalkakengistäni ja linnoittautunut useammin kuin kerran tietokoneen eteen katsomaan uusia muumeja 1,5 litran muumilimsatölkki kainalossa. Erityisesti niinä päivinä, kun aamulla julistan pääni sisällä, että on kevään ensimmäinen päivä, ja illalla onkin alkanut aivan järjetön räntäsade.





Kevään ensimmäinen päivä on taianomainen käsite. Odotan sitä päivää, kun oikeasti koittaa kevät; ei yllättäviä, hyytäviä räntäsateita, ei pilvistä, harmaata iltapäivää tai takatalvea aurinkoisen päivän jälkeen.

Tänään kieltämättä tuntuu siltä, että tänään voisi olla just se päivä.

Kevät- ja muumipöhinöitteni takia Juha innostui hankkimaan huuliharpun, ja ollaan vietetty joitakin iltoja kilpaa opetellessa Nuuskamuikkusen tunnussävelmää, jonka Juha osaa jo raivostuttavan hyvin. Tyylillisesti olen morffautunut oman elämäni Nuuskamuikkuseksi - vihreä sadetakki, rikkinäiset farkut, selkäreppu ja korkeavartiset paljasjalkakengät alkavat olla osa jokapäiväistä vaatetusta, ja erityisesti sadetakin ansiosta tunnen oloni matkailevaksi metsänhengeksi.




Mutta on ehkä todettava, että meistä kahdesta Juha on jo se leirinuotiolla huuliharppua soittava Nuuskamuikkunen, kun taas mä olen se Nuuskamuikkusen näkemistä odottava epävireinen Muumipeikko. Kevätöiden tarinat, kynttilöiden liekkien kajastus, viileä iltatuuli parvekkeen oven raosta ja tupakan tuoksu on nyt just sitä, mitä tarvitsen.