22 tammikuuta 2018

Love me do -häämessut

Käytiin eilen sunnuntaina Love me do -häämessuilla Helsingissä. Hauskaa sinällään, koska en ollut ikinä kuullut näistä kyseisistä messuista ja en suunnitellut niille osallistuvani ennen kuin mulle tuli ilmoitus, että mun blogini oli listattu mukaan heidän hääblogi-kilpailuunsa. En kuitenkaan heti alkanut heittämään konfettia, vaan skeptisesti menin heidän sivuilleen tutustumaan kilpailuun. Alle viidessä minuutissa totesin, että blogini ei täyttänyt kilpailun kriteerejä, ja lähetin heille siitä sähköpostia. Todella nopeasti mulle kilahti vastaussähköposti, jossa pahoiteltiin syvästi tilannetta ja todettiin, että mun blogini ei tosiaan ollut kilpailun kriteereiden mukainen, ja että he poistaisivat sen listalta pikimmiten.

En ollut tästä yhtään pahoillani, koska en ole yhtään kilpailuhenkinen. Kuitenkin olin enemmän kuin tyytyväinen siitä, että sain messujen järjestäjältä lohdutukseksi neljä VIP-lippua messuille. Eli porukka läjään, ahtautuminen autoon ja nokka kohti Helsinkiä!




Messut siis järjestettiin Helsingin Kaapelitehtaalla 20.-21. tammikuuta, ja mun mukanani messuille lähti äiti, kaaso ja morsiusneito. Juhankin olisin tietenkin keplotellut mukaani, jos aikataulu olisi hänen työvuoroihinsa sopinut. Tietoa messuista löytyi somesta ja heidän omilta nettisivuiltaan, ja kaikki parkkipaikoista maksuvälineihin oli otettu huomioon. Navigoimme läheisen ostoskeskuksen parkkihalliin, jossa oli hyvin tilaa, ja varasin mukaani käteistä, koska nettisivuilla mainittiin, että kaikilla ei ollut korttimaksumahdollisuutta.





Eniten messuilta mua etukäteen himotti Glitternisti, jota olen seurannut pitkään somessa. Eikä se aiheuttanut pettymystä – messun myyntipöydältä löytyi glitteriä joka lähtöön ja tietenkin heidän eco gritteriään, jota kotiutin kolme pientä rasiallista. He tarjosivat myös messukävijöille ilmaisia glittermeikkauksia, jota me nuoret hyödynsimme heti messujen alussa. Kiva aloitus päivälle, kun saa kimaltaa porukalla!

(Ps, neljän meikinpoistoliinan, suihkun ja yöunien jälkeenkin glitteriä tuntuu olevan vieläkin KAIKKIALLA. Onneksi kuitenkin pieni (tai suuri) kimaltaminen ei ole koskaan pahitteeksi. Jatkossa glitterimeikkiä tehdessäni aion pukeutua kaapuun (ja ehkä myös kommandopipoon), jonka riisun vasta, kun meikki on valmis. Siten glitterleviämisen hallinta erityisesti tissivakoon tuntuu jotenkin mahdolliselta.)






Glitterin lisäksi messuilla oli ihan kaikkea, mitä häitä järjestävä voisi kaivata. Oli kattausehdotuksia, sormuksia, meikkejä, ihonhoitotuotteita, pukuja, cateringejä, kondiittoreita, viihdyttäjiä, valokuvaajia, hääkuljetuksia, hotellisviittejä, kukkia, kenkiä ja paljon muita! Kaikki oli otettu huomioon, jopa ne asiat, mitä itse en ollut edes ajatellut. Mua myös vähän peloteltiin huonolaatuisen titaanisormuksen vaarallisuudesta, kun esittelin kihlasormustani eräälle titaanisormusmyyjälle. Täytynee syventyä asiaan tarkemmin.

Itsellä messuista parhaiten jäi mieleen Paja, jolla oli todella uniikkeja, rouheita sormuksia, jollaisista olen unelmoinut.



Yrityksistä on pakko mainita tietenkin myös Wedding Garage! Jyväskyläläinen Wedding Garage innosti mua jopa sovittamaan pukuja, koska he kertoivat avoimesti heti kättelyssä, että kaikkie heidän pukujensa hinta vaihtelee parista sadasta hieman alle tonniin, kun taas muut pukuliikkeet kertoivat, että hinta oli 800-2000€. Hinta oli siis halvin, mitä messuilta löytyi, ja heillä oli myös messujen suurimmat puvut.

Varasin sovitusajan ja ehdin sen aikana sovittamaan kahta A-linjaista mekkoa. Kokeilemani puvut olivat hintaluokaltaan 600-800€, eli todella edullisia hääpuvuiksi. Yllä olevassa tilannekuvassa ylläni olevan mekon hinta oli noin 600€. Lisäksi Wedding Garage ilmoitti, että häiden jälkeen, jos mekko on ehjä, he voivat ottaa mekon uudelleen myyntiin ja hyvittää siitä tuntuvan summan morsiammelle.

Sovituksessa unelmapukuani ei tosiaankaan löytynyt, mutta se oli todella hyvä kokemus! Sain sen "ekaa kertaa hääpuvussa" -jännityksen laukaistua ja mua sovituksessa avustanut nainen oli bodypositiven ruumillistuma. Lisäksi tajusin, että superperinteinen valkoinen hääpuku ei ole mua varten, ja että jopa tuo 600 euroa tuntuu mulle liian kalliilta vaatteesta, jota käytän päivän. Mietinnässä siis on kaksiosainen kokonaisuus, jota voisi eri yhdistelmillä käyttää muutenkin kuin vain hääpäivänä.




Päädyttiin myös kuin sattuman kaupalla messutilan yläkertaan juuri, kun siellä oli alkamassa hääpukumuotinäytös. VIP-rannekkeella saatiin pienet ilmaiset kuohuviinipullot, ja odotettiin muotinäytöksen alkamista. Muistan, että viime vuonna Porin Häämessuilla oli monipuolisesti erilaisia pukuja ja mallien joukossa asteli muutama pluskokoinen mallikin, joten ajateltiin, että myös Helsingin päässä teema olisi monipuolisuus ja erilaisuus.

Kuitenkin jokainen häämuotinäytöksen malli oli todella perinteinen runaway-malli; laiha, vaaleahipiäinen ja pitkä. Myös puvut olivat hieman tylsiä, vaikka muotinäytöksessä esiteltiin erilaisia mekkoja aina ballgown-tyylistä perinteisempään, tyköistuvampaan malliin. Lähes kaikki puvut olivat kokovalkoisia, polvimittaisia hameita ei ollut yhtäkään, vain yksi tai kaksi ei-valkoista mekkoa nähtiin lavalla ja ainoa erikoisuus oli housupuku, joka sekin oli vähän antiklimaattinen.




Täytyy kyllä sanoa, että messut olivat ihana kokemus, ja vaikka hääpukunäytös olikin pieni pettymys, koko päivä kokonaisuutena oli todellakin suosittelemisen arvoinen! Jopa tällainen ei-sponsoroitu, vahigon saattelemana paikalle tullut tuleva morsian sai messuista erittäin paljon irti. Tietääkseni Love me do -messut järjestetään myös syksyllä, eli jos olet ensi talven tai 2019 morsian, laita messut ihmeessä seuraukseen!

Ihanaa oli myös se, että messuilla oli jotakin koko meidän seurueelle. Kun juttelin erään firman edustajan kanssa pomppulinnan vuokrahinnastosta, kaasoni ja morsiusneitoni olivat sillä aikaa ilmaisessa käsihoidossa käytävän toisella puolella :D

Oletko sä käynyt joillakin mahtavilla häämessuilla? Vinkkaa ihmeessä sun suosikki kommenteissa!

14 tammikuuta 2018

4 bodypositive-vaikuttajaa, joita kannattaa ehdottomasti seurata!

Dieettikulttuuri kukoistaa aina näin vuoden alussa, ja laihdutustuotteiden myyjät kiskovat miljardivoittoja, kun kertovat, miltä meidän pitäisi näyttää ja mitä meidän pitäisi syödä. Musta on viimeiset pari viikkoa tuntunut, että dieettivinkkejä, proteiinipatukoita ja kuntosalimainoksia on kaikkialla, ja lähestyvät häät saa mut melkein imaistua takaisin laihdutuksen petolliseen maailmaan.

Mä löydän valtavasti helpotusta siitä, että luon seuraamastani somesisällöstä mahdollisimman kehopositiivista. Kun valtaosa feedistä on kehopositiivista, pari hassua laihdutustuotemainosta siellä välissä ei niinkään haittaa. Muistan joskus lukeneeni, että miten se, mitä jokapäiväisessä arjessamme näemme, muokkaa laajalti omaa ajatusmaailmaamme ja kauneusihanteitamme. Tähän uskon täysin, sillä mitä enemmän olen alkanut seuraamaan kehopositiivisuusvaikuttajia ja muita "somejulkkiksia", jotka ovat lähempänä mun kokoluokkaani, sitä positiivisemmin suhtaudun omaan kehooni.

Joten, ilman sen pidempiä selityksiä, tässä teille neljä bodypositive-aktivistia, jotka ehdottomasti kannattaa lisätä seuraukseen:

♥ Megan Jayne Crabbe ♥


♥ Instagram
♥ Youtube

Megan on yksi ensimmäisiä bodypositive-vaikuttajia, joihin itse aikanaan törmäsin. Hän on avoimesti kertonut, miten syömishäiriöstä tervehtymisen jälkeen postattu lihonnut ennen/jälkeen-kuva sai ihmiset sekoamaan ja lähettämään hänelle raiskaus- ja tappouhkauksia. Todella rohkea ja esimerkillinen nainen!

Youtubesisältöä Megan ei ole kauaakaan tehnyt, ja käsittääkseni hän julkaisi ensimmäisen videonsa vasta kuukausi sitten. Siitä huolimatta hänellä on jo 11 000 seuraajaa Youtubessa, ja videot ovat todella hyvin tehtyjä. Youtubessa Megan pureutuu enemmän siihen, miten dieettiyritykset maksavat uutissisällön tutkimuksista ja muovaavat maailman kauneusihanteita. Alla olevassa videossa käsitellään just tätä!



♥ Minnaleena Jaakkola ♥


♥ Youtube
♥ Instagram

Minnaleena on 25-vuotias, muotisuunnittelijaksi valmistunut lahtelainen. Minnaleena on yksi mun lemppari suomalainen bodypositive-vaikuttaja, joka ansaitsisi paljon suuremman näkyvyyden – Instassa hänellä on reilu viisisataa seuraajaa ja Youtubessa hiukan alle tuhat.

Instassa Minnaleena käsittelee enemmän meikkejä ja upeaa pluskoon tyyliään, ja Youtubessa taas puhuu yhteiskunnan asioista ja ylipainoisuudesta johtuvasta syrjinnästä enemmän. Suosittelen lämpimästi tutustumaan hänen kanaviinsa!



♥ Frances Cannon ♥


♥ Instagram

Frances on aivan upea nainen, ja todella arvostettu taiteilija. Hän tekee mun estetiikkaan sopivaa, rohkeaa taidetta, joissa aiheet sopivat kehopositiivisuuden aihepiiriin. Lisäksi tietenkin Frances itse on huikea esimerkki kaikille oman kehonsa hyväksymisestä ja itseilmaisun monipuolisuudesta.

Arvostan gybällä!

♥ Fran Hayden ♥


♥ Instagram

Franin Instagram-päivityksissä pääpaino on kuvatekstillä, vaikka hänen julkaisemansa kuvatkin ovat todella positiivisia ja ihania. Lueskelen hänen tekstejään aina, kun hän jotakin postaa, ja ne jotenkin aina sopivat päivän fiilikseen. 

Fran kirjoittaa myös blogia, mutta totta puhuakseni vasta löysin sen, enkä ole hänen blogipostauksiinsa ehtinyt sen kummemmin syventyä. Mutta käykää ihmeessä tutustumassa Fran Haydenin instagramiin, ja jos hänen tekstinsä herättävät kiinnostuksesi, käy kurkkaamassa myös hänen bloginsa! Mäkin otan tavoitteeksi lähipäivinä tutustua siihen ja lukea joitakin hänen blogipostauksiaan.

Siinä tällä kaikki, jotka halusin tähän postaukseen ottaa mukaan. Seuraan näiden neljän lisäksi todella montaa kehopositiivisuusvaikuttajaa, joista moni on todella paljon alternatiivisempi kuin nämä tässä postauksessa esitellyt. Jos kiinnostusta riittää, voisin joskus linkata heitä blogiini enemmänkin. 

Onko sulla lemppari bodypositive-vaikuttajia, tai tunnistitko jonkun näistä?

05 tammikuuta 2018

10 syytä harrastaa joogaa

Ihanaa perjantaita! Eletään vuoden ensimmäistä viikkoa, ja tiedän, että tämä on se aika, kun käydään ostamassa uusia treenivaatteita, liitytään kuntosalin asiakkaaksi ja aloitetaan kovatehoinen treeni, kun viimevuoden uudenvuodenlupauksena hankittu salijäsenyys ei jaksanutkaan kiinnostaa kuin sen muutaman viikon. New year new me, jokainen päivä on uusi mahdollisuus ja ensi uudenvuodenaattona odottaa kevyempi ja onnellisempi minä!

Mun ainoa uudenvuodenlupaus tänä vuonna oli se, että en tietoisesti laihduta. Vaikka kuinka ajattelenkin, että kuntoilutottumusten väkivaltainen muuttaminen heti tammikuun alussa joulumässäilyjen jälkeen ehkä on huonoin päätös ikinä, tiedän, että monet niin tekevät. Kuntosalit ovat tupaten täynnä ja sali-innostus jatkuu parin viikon ajan, mutta sitten avainkortti jää lompakon kaikkein vähiten käytettyyn korttitaskuun ja ihminen ajattelee olevansa epäonnistunut.

Mutta mitä jos kertoisin, että kuntosalitreeni ei vain yksinkertaisesti sovi kaikille, ja että olisi fiksua kokeilla erilaisia liikkumismuotoja pikku hiljaa ennen kuin päättää, millaisen kuntoilurutiinin itselleen suunnittelee?

Jos liikkuminen ei ole vielä osa arkea, suosittelisin aloittamaan hiukan kevyemmin, rentouttavalla liikkumistavalla. Siihen tarkoitukseen jooga sopii täydellisesti.



Mä olen harrastanut joogaa nyt puolitoista vuotta säännöllisesti joogan alkeisryhmässä, ja nyt kalenteriini on alkanut hiipiä paikallisen Hyvinvointicenterin joogatunteja. Jooga on mullistanut mun käsitykseni liikunnasta, ja olen tosi fiiliksissä aina, kun nappaan joogamattoni kainaloon ja taaperran joogatunnille.

Mutta miksi jooga on niin hyvä kuntoilumuoto? Tässä 10 syytä:

Jooga sopii kaikille iästä, koosta, sukupuolesta ja kunnosta riippumatta. Myös kaikennäköiset vammat ja tukielinsairaudet otetaan huomioon joogasalilla, ja jooga on mun nivelsiteistään löystyneelle polvelleni paras liikkumistapa.

Jooga suoristaa ryhtiä, voimistaa lantiopohjalihaksia ja vetreyttää koko vartaloa.

Jooga on täydellinen rentoutumiskeino. Hektisessä arjessa liian harvoin tulee otettua aikaa omalle rentoutumiselle, ja joillekin saattaa tulla syyllinen olo, jos aikaansa "tuhlaa rentoutumiseen". Jooga on erinomainen tapa sekä käyttää aikaa hyödyllisesti liikkumiseen että hidastaa ajatusvirtaa. (Tätä juttua kutsutaan btw liikemeditaatioksi!)

 Jooga edistää ruuansulatusta.

Joogaa voi harrastaa missä vain. Kotona, joogasalilla, mökillä, puistojoogatunneilla ja vaikka patikkareissulla. Vaikka liputan joogatuntien puolesta, ymmärrän, että joillakin ei ole varaa tai aikaa lähteä joogasaleille tai esimerkiksi Kansalaisopistojen joogakursseille. Youtubesta löytyy läjäpäin eri tasoisia joogaohjeita ilmaiseksi, ja netissä on myös maksullisia palveluita, jotka perehdyttävät joogan maailmaan vielä syvemmin.


Yoga with Adriene on mun lemppari joogakanava Youtubessa.

Henkilökohtaisesti mä en ole oikein onnistunut harrastamaan joogaa kotioloissa, koska kotona mulla on kaikkea muuta tekemistä. Paitsi jos mun selkäkipurullailut lasketaan asanaksi, sitten joogaan kotona harva se päivä!

 Jooga tutkitusti vähentää stressiä ja näin ollen parantaa unen laatua ja estää luuston haurastumista(!).

 Kilpailemattomuus on joogan avainsana. Joogaa harrastetaan itseä varten ja joogasalilla harjoitusta tehdään omalla tahdilla ja omalla tyylillä. Onnistuneessa joogaharjoitusessa olet muistanut hengittää ja tehnyt liikkeet omien rajoitteittesi sallimissa mitoissa. Itseään ei siis tule verrata muihin ja omasta "suoriutumisesta" ei kuulu ottaa paineita.

 Joogaharrastus parantaa tasapainoa, joka on erinomainen ominaisuus näissä liukkaissa alkuvuoden sääolosuhteissa.

Joogassa opitaan parempi hengitystekniikkaa.

 Pakottamattomuus. Ajatuksena ei todellakaan ole, että yhden joogakerran jälkeen taivut spagaattiin ja selkäsi kaartuu silta-asentoon. Myöskään joogan henkisiä vaikutuksia ei välttämättä heti ensimmäisellä kerralla hoksaa, mutta kun joogasta muodostuu rutiini, nekin astuvat kuvaan. Joogan ajatus on, että kuunnellaan omaa kehoa ja toimitaan niin, että mikään ei tunnu pahalta. Raskasta joogan kuuluu olla, mutta ei kivuliasta.

Siinä tällä kertaa kaikki mulle tärkeimmät vaikutukset tiivistettynä. Mä olen niin joogan lumoissa, että voisin kirjoitella siitä vielä enemmänkin. Jos aihe kiinnostaa, sulla on omakohtaisia kokemuksia joogasta tai jos teksti herätti kysymyksiä, laita ihmeessä kommenttia tulemaan!

02 tammikuuta 2018

HÄÄT 2018 - alternatiivisia sormusunelmia

2018 pyörähti käyntiin salakavalasti järkyttävän alaselkäkivun vauhdittamana. Eilinen, 1. tammikuuta, kului pitkälti lattialla maaten ja jalat kohti kattoa alaselkää pyöritellen, välillä kuumavesipullon päällä rullaten. Kattolamppu tuli tutuksi ihan uudesta perspektiivistä, ja mietin, että matto täytyisi tampata. Sitten se valkeni – mä menen tänä vuonna naimisiin!

Pienen epäuskon puuska vyörysi yli, ja kaikki tuntui hirveän todelliselta. Huhuilin keittiössä hääräävälle Juhalle, että tasan vuoden päästä ollaan oltu melkein puoli vuotta naimisissa. Niin absurdilta kuin koko touhu tuntuukin, meillä on kaikki häävalmistelut aika hyvällä mallilla. Ainoat isot päätökset, jotka on tekemättä, on ruoka, kutsujen design, vaatetus ja vihkisormukset – ne perkeleen vihkisormukset.

Vihkisormus tuntuu mun päässäni ihan yhtä isolta sitoutumiselta kuin avioliittokin. Pelkän kihlasormuksen kanssakin mun vatsaa väänsi jännitys siitä, kyllästyisinkö siihen alta aikayksikön, kun olen tällainen stereotypinen länsirannikon jahkailija. Kun mielessä käy, että olisi hyvä, että sormus miellyttäisi silmää ainakin > 5 vuotta, alkaa pakokauhu iskeä.

Puhumattakaan siitä, miten ne tahot, jotka myyvät sormuksia, joista pitäisin, ovat harmillisen harvassa.


1   /   2   /   3   /   4

Mitä enemmän tutustun sormusmyyjiin, sitä todennäköisemmältä alkaa tuntua, että suomalaisen valmistajan sormusta en tule löytämään. Pidän tietenkin silmäni auki viikolla 3, kun menen Love me do -messuille Helsinkiin, mutta veikkaan, että hirveän poikkeavia sormuksia ei ole esillä sielläkään. Valkokullalla ja timanteilla on iso kysyntä, tällaisille alternatiivisille luontosormuksille ei.

Koko päätösvaikeusasiaa ehkä vähän helpottaa se, että olen päättänyt, että haluan vihkisormuksen, jota en käytä kihlasormukseni kanssa. Mun kihlasormus on tuhti titaanirinkula, joka vaikeuttaa sopivan vastakappaleen löytämistä. Yksi mietinnänaihe vähemmän, kun ei tarvitse pohtia, mikä malli ja materiaali sopisi massiivisen Beat of love -sormukseni kylkeen.

Tietenkin helpointa olisi, jos marssisi paikalliselle Timanttiselle ja nappaisi sieltä kihlasormustani vastaavan kiekon. Kuitenkin musta tuntuu, että netissä on niin paljon enemmän vaihtoehtoja, että  tuleva vihkisormukseni tulee olemaan tilaustavaraa.


Sormus: TheGildedFish

Netistä tilaaminen kuumottaa todella paljon, koska sormusta ei voi etukäteen testata, ja sen materiaalista ei voi olla täysin varma. Olen kuullut paljon kauhutarinoita, joissa satoja euroja maksanut koru rikkoutui melkein saman tien tai aiheutti allergiaa.

Jos teillä on jotain kokemuksia netistä tilatuista, kalliimmista koruista, kertokaa ihmeessä omista kokemuksistanne kommenteissa.

Tällä hetkellä eniten viehättää;
Shop Dixi
Kalevala Koru
Etsy - SilveryLake
Etsy - TheGildedFish
HAWKHOUSE

Oletko sä perinteisten sormusten ystävä, vai tykkäätkö erikoisemmista sormuksista?