15 elokuuta 2017

Ajatuksia naimisiinmenosta – HÄÄT 2018

Olen miettinyt iäisyyden sitä, haluanko puhua meidän tulevista häistä somessa. Vaikka kuinka olenkin haaveillut ihan oman hääaiheisen blogiosion luomisesta, haluan, että meidän häihin liittyy paljon yllätysmomenttia, joka ei todellakaan välity, jos kaikki kutsutut saavat tutustua ennakkoon meidän suunnitelmiin. Kuitenkin tämä on nyt niin kovasti mielessä ja valtaosa sukulaisistakin tietää häiden olevan suunnitteilla, joten haluan vähän jakaa mun ajatuksiani aiheen tiimoilta. Liikoja paljastamatta.



Mä en ehkä kuulu enemmistöön, mitä tulee ajatuksiin naimisiinmenosta. Mulla ei ole ikinä nuorena käynyt mielessäkään, että menisin jonain päivänä naimisiin. En haaveillut prinsessahäistä lapsena ja varhaisteini-iässä olin varma, etten ikinä löytäisi itselleni seurustelukumppania. Rankka ajatusmaailma kuitenkin varisi, kun hieman vartuin ja siirryin opiskelemaan amikseen – mutta ei se seurustelu silloinkaan tuntunut millään tavalla ajankohtaiselta. Ajattelin aina, että tapaisin sen oikean, kun olisin ensin luonut itselleni uran, asuisin keskustan laidalla kissan kanssa ja ikää olisi vähintään 25 vuotta.

Turha kai sanoa, että kun vihdoin tapasin Juhan 19-vuotiaana, mun maailma jyrisi ja ajatusmaailma parisuhteista koki äkkikäännöksen.

Kihloihin me mentiinkin aika nopeasti tapaamisen jälkeen, jopa ennen ensimmäistä vuosipäivää. Kihlaus tapahtui sillä meiningillä, että halutaan olla yhdessä loppuelämä, avioliitosta ei siis puhuttu ollenkaan sen yhteydessä. Avioliittopuheet tulivat vasta pitkän ajan sen jälkeen, ja alustavasti me ajoitettiin häät vuoteen 2018 tämän vuoden alussa (tai viime vuoden lopussa, en ole ihan satavarma). Kunnon suunnittelu alkoi nyt kesällä ihan muutama viikko sitten.



Nyt häät alkavat tuntua todellisilta, sillä päivä on lyöty lukkoon ja juhlapaikka on varattu, ääk! Tänään menemme pienen porukan kanssa tarkemmin mittailemaan tiloja ja tarkastamaan, riittääkö meidän hääseurueelle paikalta löytyvät pöydät ja tuolit. Seuraavana listalla on kirkon valinta, ja sitten päästäisiin miettimään valokuvaajaa, pitopalvelua ja musiikkipuolta. Tuntuu toisaalta ihan älyttömältä ajatella, että juttuja täytyy päättää näin vuoden etuajassa, mutta niinhän se menee. Juhlatilat ja kirkot kun varataan täyteen tosi äkkiä, jos menee tämän perus hääsesongin aikana naimisiin. Siinä mielessä ehkä halloween- tai talvihäät olisi olleet helpommat järjestää.

Jonain päivänä voisin hölistä meidän budjetista ja sen toteutumisesta, ja ehkä jopa joistakin diy-jutuista, jos rohkaistun niitä jakamaan! Oletko sä suunnittelemassa häitä, tai onko sulla joitain elintärkeitä vinkkejä? Kommentoi ihmeessä mitä tahansa aiheeseen liittyvää!

08 elokuuta 2017

I'M BACK 👽


Kesäloma on nyt virallisesti ohi ja tänään suuntaan Turkuun koulun preppauspäivään. Täytyy kyllä sanoa, että lomalta palatessa inspiraatio on iskenyt. Kovaa.

Mulle on muodostunut tapa, että jos hommia ei juurikaan ole tai jokin homma tökkii erityisen kovaa, lueskelen hetken blogeja. Ajatusten totaalinen irrottaminen tekee visuaalisten työtehtävien aikana tosi hyvää, ja jo viiden minuutin tauko voi paljastaa hommasta asioita, joille sokeutui työtä tehdessä. Kirjoitusvirheitä, epäsopivia värejä ja toimimatonta asettelua ei välttämättä edes tajua, jos ne ovat ainoita asioita, joita tuijottaa ruudulla koko päivän. Eilen aamulla toimiston ollessa kovin hiljainen, luin portfolion tekemisen ohella seuraamiani blogeja ensi kertaa yli kuukauteen, ja tuntui älyttömän hyvältä palata niiden pariin.

On todella vaikea uskoa, että joku voisi inspiroitua bloggaamiseen ilman, että lukee toisia blogeja. Mulla ei ainakaan kulje ajatus laisinkaan, ellen näe, mitä muut sisällöntuottajat tekevät. Lueskelin todella sekalaisia kirjoituksia, ja hoksasin omasta elämästäni sellaisia aiheita, joista en ole vielä juurikaan puhunut.

Tulossa on siis jonkin verran juttua häistä (OMG), alanvaihdostaYoutubesta ja editoinnin opiskelusta. Aikataulua en vielä lyö lukkoon, mutta lähiviikkoina sisältöä on toivottavasti tulossa koko kesän kestäneen hiljaisuuden edestä.

Tuntuu hyvältä palata. Mitä teille kuuluu?


03 elokuuta 2017

Kesälomareissulla Helsingissä ♥

Paluu arkeen on ihan kulman takana. Maanantaina ampaisen taas töihin, ja tiistaille mulle pamahti yllättävä ylimääräinen opiskelupäivä Turussa, joten nyt tuntuu olevan hyvä hetki fiilistellä kulunutta kesälomaa ja käydä vähän reissuvalokuvia läpi.





Kesäloman mieleenpainuvin reissu oli kyllä kieltämättä viime viikolla tehty matka Helsinkiin. Yövyttiin kaksi yötä upeassa Sokos Hotel Presidentissä Satumetsä-huoneessa, jota koristi ihana pöllötapetti ja joka huokui sopivasti retroa meininkiä. Helsingissä rentouduttiin shoppaillen, sateenkaariviiniä maistellen, (joka oli muuten mun mielestä pahaa), ja Linnanmäessä käyden.

Linnanmäestä on muotoutunut mun lempi huvipuistoni kuluneen kolmen vuoden aikana, enkä millään malttaisi odottaa, että päästään vielä tämän vuoden aikana käymään siellä uudelleen, nimittäin iik!week on ihan pakko nähdä syyskuussa!






Ja onhan se Helsinki ihan käsittämättömän kaunis kaupunki, vaikka tällainen hektisyyteen tottumaton porilainen uupuukin hirveän helposti sen hulinassa. Ihana kolme päivää, ihana seura ja ihana syksymäinen fiilis pilvisissä päivissä ♥





08 heinäkuuta 2017

Pikakuulumiset



Mulla on ollut todella kummallinen alkukesä. Olen jotenkin ollut omissa maailmoissani ja pokemon gon pelaamisen lisäksi tosi harva asia on huvittanut. Siitä syystä myös olen viettänyt hiljaiseloa täällä blogin puolella, enkä ole pakottanut itseäni postailemaan yhtikäs mitään, kun ei ole fiilistä postailla.

Nyt mulla kuitenkin alkoi kesäloma! Itseasiassa loma käytännössä pyörähti käyntiin jo eilen, kun sain torstaina kaikki työni sellaiseen kondikseen, että saatoin jäädä lomailemaan. Eilinen kuitenkin kului perinteisesti kurkku kipeänä vällyjen välissä. Kunnon työntekijähän sairastaa aina lomalla. Onneksi yhden päivän nuhakuumeasia antoi periksi kunnon levolla ja nyt olo on jo paljon parempi. Otan pari päivää vielä rennosti ja toivon, että loputkin kurkkukivusta ja "lightheadednessista" lähtisivät maanantaihin mennessä, niin pääsisi osallistumaan kunnolla Pori Jazz -rientoihin.

Toivon kovasti, että nyt, kun saan kunnon preikin tietokonetöistä, mua huvittaisi ottaa kone esiin vapaa-ajalla vähän useammin. Ja vielä enemmän toivon, että löydän jostakin ulkoisen kovalevyni piuhan, joka osoittaa mieltään kuukauden mittaista käyttötaukoa vastaan menemällä hukkaan. Onneksi meidän kolmenkymmenen neliön yksiössä ei ole hirveästi tilaa "hukalle", joten eiköhän sekin löydy ennemmin tai myöhemmin!

Miten teidän kesä on startannut ja mitä kesälomasuunnitelmia teillä on?

21 kesäkuuta 2017

Totoro 🌱

Ihanaa keskiviikkoa ♥ Viimeiset pari viikkoa ovat kiitäneet ohitse aivan hirvittävää vauhtia, ja ihan pian vietetäänkin jo juhannusta! Tämä viikko on kulunut Pokemon Gota pelaillen, Cubone-tatuointia rasvaillen ja anime-elokuvia katsellen. Eli melko japanilaisissa tunnelmissa :D Reisi hieman vielä hidastaa vauhtia ja kaipaan kovasti farkkujen käyttöä, mutta kaikki ajallaan. Nyt on hyvä hetki hengähtää.

Viime aikojen puuhailuun liittyen kävimme lauantaina Tuurin kyläkaupassa perheen kanssa. Reissu Tuuriin on ollut meillä jokavuotinen perinne ainakin kahdeksan vuotta. Surullisenkuuluisasta kyläkaupasta mukaani tarttui pari Studio Ghiblin klassikkoa, joista olin tosi innoissani. Totoro ja Kissojen valtakunta.

Ja kuvitelkaa, mä en ollut ennen nähnyt Totoroa! Jotenkin elokuvan hypetys työnsi mua kauemmaksi siitä vuosikaudet ja jotenkin ajattelin, että elokuva olisi pettymys, kun sen lopulta katsoisin. Nyt otin itseäni niskasta kiinni, ostin sen Tuurista alle kympillä, käperryin sunnuntai-iltana sohvalle ja katsoin sen. Nyt vasta ymmärrän elokuvan ympärillä pyörineen hypen ja Totoro pyrähti mun lempielokuvien jaetulle ykkössijalle!


Totoro oli ihana tarina metsän hengistä, luonnonvoimista ja taikuudesta, ja sopi täydellisesti juhannuksen odotukseen. Ajattelin, että voisin sen katsoa vielä toistamiseen ennen juhannuksen viettoon ryhtymistä.

Ihanaa juhannusta ja iso tsemppi teille, joilla on vielä pari työpäivää ennen viikonloppua! ♡

Oletko sä nähnyt Totoron tai muita Studio Ghiblin klassikoita?

12 kesäkuuta 2017

Kauan odotettu Cubone-tatuointi

Kova odotus palkittiin ja pitkään varrottu tatuointiaika koitti perjantaiaamuna ♥ Tatuoiminen Krunikan Leimassa Judyta Murawskan käsittelyssä kesti noin kolme ja puoli tuntia. Mikään ennalta ajattelemani kauhuskenaario ei käynyt toteen, vaikka viimeisen tunnin ajan (sisäreiden puolta tehdessä) kivut olivat aika kovat. Kaikki olivat kovin mukavia, sain pitää taukoa aina, kun siltä tuntui, ja kun kasvoni vetivät kalpeiksi, mulle kiikutettiin karkkia ja kylmää tuoremehua.




Judyta oli todella mukava ja kannustava persoona, ja en edes käsitä, miten näppärästi tatuoinnin tekeminen häneltä sujui. Tämän kokoiseen leimaan olisi voinut kulua pari tuntia enemmänkin aikaa. Mukana oli myös ystäväni Anniina, ja täytyy kyllä sanoa, että olen tosi kiitollinen, että hän neula- ja tatuointikammostaan huolimatta tuli ja piti mulle seuraa. Sisäreiden irvistelyvaiheessa Anniinan höpöttely sai keskittymään edes vähän johonkin muuhun kuin siihen, että sattuu.

Kuvasta tuli paljon upeampi kuin osasin edes kuvitella, ja myönnettäköön, se sopii mun jalkaani täydellisesti. Stressasin ihan turhaan sitä, saataisiinko näihin mun thunder thighsiin tarpeeksi iso tatuointi tehtyä yhdeltä istumalta, kun Judyta oli vain yhden viikon verran Suomessa.



Matka sujui yllättävän kivasti, vaikka perjantaipäivä menikin vähän huonovointisena. Jännityksen ja pitkän tatuoimisen jälkeen kulkeminen oli hidasta ja tunsin oloni aika heikoksi. Onneksi lauantaina vointi koheni ja ehdimme hiukan shoppailla ennen kuin linja-auto lähti takaisin Poriin.

Mulle tuliaisiksi Helsingistä ritti kipeä, turvonnut jalka ja hyvä valikoima pockya. Eikä matkatavaroihini paljon muuta olisi mahtunutkaan. Olen todella onnellinen siitä, että uskalsin tähän ryhtyä, ja nyt tarkoituksena on pitää itseni nesteytettynä ja huoltaa tatuointia parhaani mukaan.

Ja kerrottakoon vielä, että ennakoiva postaukseni siitä, "miten varautua tatuoinnin ottamiseen kesällä" oli mulle todella tärkeä ohjenuora, ja kaikki asiat, joita ennakoin tekstissä, tulivat käyttöön. En siis raahannut mukanani turhaan elmukelmuja, rasvoja, apteekin teippejä ja hajusteetonta saippuaa :D

02 kesäkuuta 2017

Toukokuussa ilahdutti x 7

Mulla on ollut pari päivää mielessäni, että jotakin on jäänyt tekemättä. Pitkään pyörittelin ajatusta sen ympärillä, mitä se jokin voisi olla, mutta kun tulin vilkaisemaan bloggerin lukulistaa, hoksasin, jokakuinen positiivisuuspläjäys on vallan päässyt unohtumaan! Toukokuu oli hektinen  ja erittäin kehno bloggauskuukausi, mutta erinomainen seikkailukuukausi! Tässä taas juttuja, jotka viime kuussa ilahduttivat;




Mökkeily! Olen lähtenyt monena viikonloppuna rakkaan yövuoroja pakoon ja ollut Cubone-pehmoleluni kanssa maanpaossa maalla. Sellaiset päivät tekevät kyllä todella hyvää, kun saa saunoa, syödä grilliruokaa ja höpistä lähimmäisten kanssa milloin mistäkin hölynpölystä.

 Ja tietenkin tähän on laskettava ihana Cubone-pehmolelu, jonka Juha oli mulle Ebaysta tilannut tsemppaamaan tatuointiajan odottamista.

 Risteily Viking Gracella. Lähdettiin kahden ihanan ystävän kanssa todella extemporee-risteilylle vain viikon varoitusajalla, ja täytyy sanoa, että oli kyllä tosi kiva reissu! Laiva oli tosi upea ja fiilis katossa, ja päätin ottaa oikein kunnon irtioton ja jätin kamerankin kotiin, jotta voisi keskittyä olennaiseen. Onneksi onnistui, vaikka toisinaan aikataulujen kohtaaminen onkin tosi vaikeaa!





 Arkiset seikkailut pitkin Porin tiluksia. Aloitimme metallinpaljastus- ja PokemonGo-kauden Juhan kanssa kuun alussa, kun aurinkoiset päivät kutsuivat ulkoilemaan. Olemme kiertäneet Yyterin, Pormestarinluodon ja Kaanaan rantoja ja tietenkin Kirvatsin leikkikenttiä. Ihan älyttömän kivaa yhdessä vietettyä aikaa!

 Helsinginreissun järjestely. Ensi torstaina lähden parhaan ystäväni kanssa Helsinkiin ja sain ihan itse järjestettyä meille kyydit ja hotellin! Olen aika ylpeä, vaikka välissä meinasikin usko loppua :D En ole mikään järjestäjä vaan tykkään kulkea usein vanavedessä miettimättä itse mitään.



 Korttien tekeminen kesän juhlia varten. On kiva heijastella omia valmistumisia ja ripiltäpääsyjä ja miettiä sen kautta, millaisia kortteja olisinn itse jemmannut talteen, ja ottaa inspiraatiota niistä.

 Kasvisruoka. Toukokuussa testailin paljon erilaisia kasviskvaihtoehtoja, ja esimerkiksi alla olevan kuvan kasvispurilaiset olivat ihan syntisen hyviä. Näitä lisää!



Siinä kaikki tältä erää. Toukokuussa tuli tosiaan paiskittua töitä, mutta onneksi työaikani ovat niin lyhyitä, että rentoutuakin ehtii ja aivot ehtivät nollaantua. Ensi viikon perjantaina on tatuointiaika ja sen kuumottelu on todellista, toivottavasti kaikki menisi hyvin! Palaamisiin!

22 toukokuuta 2017

Miten valmistautua tatuoinnin ottamiseen kesällä?

Kesä on täällä, ja huomaan, että yllättävänkin monia houkuttelisi uuden tatuoinnin ottaminen kesän kunniaksi. Kieltämättä mullakin uudet tatuointi-ideat alkavat ilmestyä mieleen juuri silloin, kun kelit lämpeävät, ei tarvitse enää käyttää niitä tukahduttavia talvivaatteita ja tatuointeja alkaa näkyä kaupunkikuvassa. Kesällä lomaillaan, tatuointia saa kivasti esitellä kesävaatteissa ja se paranee ketterästi siinä kesäpuuhailun yhteydessä, eikö vaan?

Mä olen odottanut tatuointiani huhtikuun alusta, ja pari viikkoa vielä täytyy jaksaa odottaa. Tässä ajassa mulla on ollut valtavasti aikaa miettiä, mitä kaikkea täytyy ottaa huomioon, kun ottaa tatuoinnin kesällä. Koska isoa tatuointia en vielä omista, olen pitänyt valtavan hyödyllisenä Youtube-persoona Qcknd:n Tattoo Talk Tuesday -sarjan katsomista, jota suosittelen teillekin lämpimästi. Videosarjassaan hän perehtyy tatuointikulttuuriin ja hänen omiin kokemuksiinsa mm. paranemisesta ja tatuoinnin suunnittelusta. Niistä inspiroituneena ja tatuointikuumeissani listaan muutaman asian, joihin olen jo henkisesti varautunut ennen ensi kuun yhdeksättä päivää;



☆ Aurinko, tuo pirulainen, haalistaa tatuointia nopeasti ja vaikeuttaa paranemisprosessia. Etenkin ensimmäisen kuukauden aikana tatuointi kannattaa suojata hyvin vaatteilla, ja monet tatuoijat käskevät asiakastaan välttelemään aurinkoa täysin, kunnes tatuointi on kokonaan parantunut. Eli ei kivoja kesävaatteita ja tatuoinnin esittelyä rannalla. Paranemisen jälkeenkin tatuointi on hyvä suojata tehokkaalla aurinkorasvalla aina, kun altistaa sen auringolle, jotta se ei haalistuisi.

Itse otan reisitatuointini juuri ennen sukulaiseni konfirmaatiojuhlia. Valmistauduin juhliin jo nyt ostamalla pitkän mekon, joka suojaa tatuointini juhlan ajaksi auringolta ja antaa sen kuitenkin hengittää. Ja tietenkin mekko peittää kätevästi ruman kelmutuksen jalassani, jos tatuoijani käskee tatuointia kelmuttamaan.

☆ Kelmu. Osto- ja pakkauslistalla! (Vaikkei sinällään kuulu kesätatuoinnin erikoisuuksiin.) Jotkut tatuoijat suosittelevat tuoreen tatuoinnin kelmuttamista jopa kolmen vuorokauden ajan. Toiset taas käskevät kelmuttamaan tatuoinnin ensimmäisiksi pariksi yöksi. Menen Helsinkiin ottamaan tatuointiani ihanan ystäväni kanssa ja yövyn siellä tatuointipäivän jälkeisen yön, enkä halua joutua etsiä vieraassa kaupungissa kuumuudessa hikoillen elmukelmua ennen nukkumaanmenoa.

☆ Hyttyset. Tatuoinnin paraneminen aiheuttaa kovaa, joidenkin mukaan sietämätöntä kutinaa (eikä sitä saisi raapia!), ja kuvitellaanpa hetki, että sen paranemiskutinan lisäksi tatuointiin iskisi hyttynen. Ei kiitos! Hyttysmyrkky on hommattu ja olen suunnitellut sen päivittäistä suihkimista vaatteisiini, kunnes reiteni on parantunut. (Tietenkään en usko, että myrkyn suihkuttaminen suoraan tatuoinnille olisi mitenkään hirveän fiksua. Onneksi omani on useimmiten vaatteiden alla.)



☆ Vaatteet ovat myös tärkeitä, jos haluaa, että tatuointi paranee virheettömästi. Vaatteet eivät saa hiertää tai hangata, ja kannattaa valita mahdollisimman löysiä vaatteita, jotta tatuointi saa ilmaa. Itse olen ostanut paranemisaikana käytettäviä vaatteita jo jonkin verran varastoon (ja tietenkin minisortsit tatuoimista varten). Kun iho aristaa reidessä ja sen kanssa täytyy olla varovainen, ei todellakaan halua mennä shoppailemaan itselleen uusia housuja.

☆ Urheilu. Vaikkei tämä koskekaan mua erityisemmin (yhyy, en pääse joogaamaan pariin viikkoon), halusin listata tämän mukaan. Urheilusta johtuva hikoilu ja kontaktit on hyvä välttää ainakin muutaman päivän tuoreen tatuoinnin kanssa. Ei siis kannata ottaa tatuointia juuri ennen futisleiriä.

☆ Uiminen ja saunominen taas usein kielletään siihen asti, kunnes tatuointi on täysin parantunut. Tatuointi paranee noin kuukauden verran. Nyt on siis ihka ensimmäinen kerta, kun en pääse juhannussaunaan, vaikka kuinka haluaisin.

Tässä nämä. Tietenkin on paljon ihmisiä, joita nämä asiat eivät hetkauta ja jotka suuntaavat rannalle heti tatuoimisen jälkeen (ja saavat vakavan infektion merivedestä), mutta halusin kirjata nämä ylös siltä varalta, että jotakuta oikeasti kiinnostaa tatuoinnin jälkihoito kesäolosuhteissa. Suomenkielisiä maallikko-ohjeita kun tatuoinneista kiinnostuneille ei ole hirveästi tarjolla muualla kuin tatuointiliikkeiden nettisivuilla.

Oletko sä ottanut tatuointia kesällä, tai suunnitteletko kesäleimaa? Tai oletko kiinnostunut tatuoinneista muttet ole vielä ottanut omaasi? Kerro ihmeessä kommenteissa!
DISCLAIMER; Käytä aina ensisijaisesti tatuoijasi ohjeita. Tämä teksti on vajavainen, koska halusin perehtyä siihen, miksi näistä asioista ollaan tarkkoja - etenkin kesällä. Itse kun en saanut selitystä näille toimenpiteille ensimmäisen tatuointini yhteydessä.

03 toukokuuta 2017

Huhtikuussa ilahdutti x 7

Kuukausi on taas vaihtunut, vaikka meidän seinäkalenteri yrittääkin kaikin voimin viipyä huhtikuun puolella. Taas on koittanut aika listata muutamia juttuja alkavan kuun kunniaksi, joilla oli positiivinen vaikutus mun huhtikuuhuni;



Ekana tietenkin vappu, koska se on päälimmäisenä mielessä! Me juhlittiin lähipiirin kanssa vappua luonnollisesti huhtikuun viimeisenä viikonloppuna mökillä. Koska tänä vuonna oli elämäni ensimmäinen vappu sen jälkeen, kun luovuin äkkijyrkästä absolutismistani, ostin viemisiksi True Colors -sateenkaariskumpan.

Ihanasta ja somenkestävästä ulkomuodostaan huolimatta kumppa oli yllättävän pahaa (TOSI pahaa) ja matkusti takaisin mökiltä kotiin pepsipullossa. Onneksi äiti oli varannut vappua varten paljon parempaa kuplivaa.




Toisena mainittakoon meidän ihana Tampereen reissu. Tarkoituksenani oli tehdä nostalginen reissupostaus heti kotiin tulon jälkeen, mutta jotenkin aika tuntui harppaavan eteenpäin valtavalla vauhdilla. Tampereella yövyttiin yksi yö Sokos hotel Ilveksessä (kerroksessa 17 ♥) ja käytiin Bar Ihkussa katsomassa Blackousticin keikka.

Lisäksi meillä oli ekaa kertaa ikinä matkaseuralaisia, jotka yöpyivät viereisessä huoneessa ja tulivat meidän seuraksi keikalle. Oli jännittävää kokea tällainenkin reissu, että ei ollakaan ihan kaksistaan.

Josta päästiinkin aasinsillalla ihanasti live musiikkiin. Huhtikuussa käytiin katsomassa saman viikonlopun aikana Blackoustickia ja ihanaa Ellinooraa. Kotipelto ja Liimatainen -duo on todella monipuolinen kattaus laadukkaita covereita ja Ellinooran keikka pursusi keväistä energiaa. Ihana viikonloppu, josta starttasi aika loistavasti kevään odotus!




Listaukseen on myös otettava mukaan keväinen sää ja aurinko. Etenkin auringonlaskut ovat värittäneet kulunutta kuukautta ihanasti, sillä ilta-aurinko paistaa todella kauniisti meidän kotiin isoista ikkunoista.

Ilahduttanut on myös Pinterest. En ole ennen käyttänyt kyseistä sivustoa, ja nopean tutustumisen jälkeen olen ihan sen lumoissa! Mun pin-lisäyksiin kuuluu tatuointi-ideat, hääsuunnitelmat ja tietenkin inspiraatiokuvat sisustuksesta ja korteista.

Huhtikuussa tuli myös piirrettyä enemmän - ihan omaksi iloksi. Töiden ohessa on vaikea löytää motivaatiota piirtää, sillä graafisen suunnittelijan työ on aika luovaa. Yleensä kuukauden aikana ei tule piirrettyä enempää kuin Croquis-illan suherrukset.




Ja hei, mä sain vihdoin ja viimein meidän vanhempien eteisen seinämaalauksen valmiiksi!

28 huhtikuuta 2017

☾ kesän tatuointisuunnitelmia ☾

Nyt se on virallista, mä otan kesällä uuden tatuoinnin! Maksoin ennakkomaksuni Krunikan leimalle ja olen aivan käsittämättömän täpinöissäni! Kuusi viikkoa, ja tapaan unelmieni tatuoijan, eikä kyseessä ole mikään itsestäänselvyys. Mun unelmatatuoijani kun on puolalainen.



Muistan sanoneeni, että jos pääsisin Judyta Murawskan tatuoitavaksi, ottaisin häneltä ihan mitä tahansa hän haluaisi muhun tatuoida. Ei siis varmaankaan tarvitse hirveästi painottaa sitä, että olin aivan onneni kukkuloilla, kun bongasin hänen Instagramistaan ilmoituksen, että hän tulee Suomeen viikoksi täyttämään guest spotin Krunikan leimassa.

Parikymmentä minuuttia ilmoituksen näkemisen jälkeen sain lähetettyä hänelle sähköpostin. Alkuvaikeuksista huolimatta löimme aiheen ja päivän lukkoon kesäkuun alkuun. Nyt siis on vuorossa kova odottaminen ja henkinen valmistautuminen yli neljän tunnin tatuointiaikaa varten.

Onko Fuki sulle tuttu, tai oletko itse ottamassa tänä vuonna uutta leimaa? Tai mitä ylipäänsä ajattelet tatuoinneista? Kerro mulle kommentteihin!

13 huhtikuuta 2017

Mitä annat muiden päättää sun elämästäsi?



Tämä aihe on mietityttänyt mua tosi pitkään. Millainen olisin, jos olisin kuunnellut vain muiden mielipiteitä siitä, mitä mun pitäisi tehdä elämälläni?

Elämäni suurimmat päätökset olisivat menneet ihan eri tavalla ja valehtelematta olisin siitä syystä ihan eri ihminen. En olisi ikinä alkanut piirtämään, koska olisin pelännyt epäonnistumista. En olisi opiskellut autoalaa enkä todennäköisesti edes graafista suunnittelua, koska molempia alavalintojani kummasteltiin opon toimesta. En olisi milloinkaan löytänyt kihlattuani, koska "nettideittailu ei ole oikea tapa etsiä seuraa". Ja en ikinäkään olisi uskaltanut ajaa ulkonäköäni alternatiivisempaan suuntaan, koska "lihavien ei kuulu olla huomion keskipisteenä ulkonäkönsä takia vaan seinäruusuna, joka jää mieleen ainoastaan persoonansa takia". Vaikkei ulkonäköasia ole mitenkään maailmaamullistava asia, se on tosi tärkeä. Mä tunnen oloni paljon kotoisammaksi kropassani, kun saan ilmaista itseäni sillä, miltä näytän.

Jotkut tosiaan pelkäävät ihmisten mielipiteitä niin paljon, että eivät uskalla toteuttaa omia unelmiaan. Ei ole kauaakaan siitä, kun luin blogikirjoituksen, jossa täysi-ikäisyyden porteilla oleva tyttö harmitteli sitä, miten ei uskaltanut pukeutua vaatteihin, joihin halusi, eikä leikata hiuksiaan, koska pelkäsi, mitä muut ajattelevat. Oli puhetta kiusaamisesta ja siitä, miten kirjoittajasta tuntui, että kaikki ovat toistensa klooneja. Tämä klooniajatus on käynyt munkin mielessäni. Olen kuitenkin todella onnellisessa asemassa, sillä olen ympäröinyt itseni ihmisillä, jotka ovat häpeilemättä omia itsejään ja uskaltavat olla juuri sellaisia kuin haluavat.

Jos tahdot viedä ulkonäköäsi johonkin tiettyyn suuntaan, älä kuuntele muiden vastaväitteitä. Joudut kuitenkin olemaan omassa kehossasi koko loppuelämäsi, ja jos jokin muutos parantaa itsetuntoasi, on se vaivan arvoista. Jos tahdot opiskella jotakin, jota lähipiirisi ei hyväksy, unohda kerrankin, mitä muut ajattelevat ja tee juuri niin kuten tahdot. Se on ainoa tapa tulla onnelliseksi.

Tässä on tietenkin myös kääntöpuoli - kukaan ei voi pakottaa sua parantamaan tapojasi sun puolesta. Jos olet tyytymätön johonkin osa-alueeseen elämässäsi, olipa se sitten vapaa-ajan puuttuminen, epäonnistunut parisuhde tai tyhjyyden tunne elämässä, kukaan ei tule ja tee sun vaikeita päätöksiä. Sun on itse otettava itseäsi niskasta kiinni ja tehtävä päätös muuttaa asioita, joihin olet tyytymätön.

Täytyipä sun sitten etsiä itsellesi uusi harrastus tuomaan sisältöä sun arkeen tai sanottava vihdoin puolisollesi, ettei tästä tule mitään, sun täytyy tehdä se ihan itse. Jos koet, että elämässäsi ei ole tarpeeksi sisältöä ja koet käsittämätöntä kaipuuta järjestelmälliseen tekemiseen, ota vaikka tavoitteeksesi keksiä joka viikolle jollekin päivälle jotakin tekemistä. Aloita kevyesti, jokainen askel oikeaan suuntaan on voitto.

Sun ympärilläsi on valtavasti ihmisiä, jotka rakastavat sua ja haluavat, että olet onnellinen. Joten lakkaa pelkäämästä.

Ps; Ihan huikeaa pääsiäistä kaikille, jotka sitä viettävät! 

05 huhtikuuta 2017

Mitä mä sain synttärilahjaksi?

Kuten jo aiemmin olen somessa mölynnyt, vietin 23-vuotissyntymäpäivääni viime viikon keskiviikkona. Eli tasan viikko sitten. Synttäreitä juhlittiin äärettömän helpon pätkisjuustokakun äärellä perheen kanssa hieman ennakkoon, eikä tietenkään Juhakaan malttanut lahjojaan piilotella siihen viralliseen päivään asti. Yleisön pyynnöstä tässä hiukan niitä juttuja, joita sain synttärilahjaksi;




Tänä vuonna lahjoina tuli tosi tarpeellisia, tosi makeita ja tosi outoja juttuja! Ekana mainittakoon Tigerin niittikuulokkeet, jollaiset mulla oli joskus käytössä, mutta hiukan liian kovan käytön takia ne menivätkin rikki. Nyt taas kelpaa kuunnella musaa, tyylillä!

Lauantaina sain Tom of Finland -servettejä hiukan ennen kahvittelua, ja illemmalla Tarot-kortit. Tomppaservetit tulee todellakin juhlakäyttöön vienoine hymyineen ja Tarot-kortti-innostuksestani mainitsin joskus Juhalle, joka oli sitten laittanut sen korvansa taakse.

Korttipakan mukana tuli pieni pokkari, johon on koottu korttien merkityksiä ja ohjeita korteilla ennustamiseen. Kuumeilun ja kiireen takia kortit pääsivät oikeasti testikäyttöön vasta eilen, kun ennusteltiin toisillemme olkkarin lattialla.





Vaatetustani säväyttämään sain Pandora-koruuni ihanan kissapalan vanhemmiltani ja pupukengät Juhalta. Nämä kengät ovat jo vilahtaneet instagramissani, sillä sain ne tosi ennakkoon - ensin käyttööni sain Ebaysta tilatut glitterikengät ja erään päivän mittaisen häviämisen jälkeen ne samat kengät olivatkin kokeneet muodonmuutoksen. Upeat puputossut, näitä katsellessa ei malta odottaa, että kesä tulee! Iso kiitos Juhalle ja anopille, jotka nämä ideoivat ja tuunasivat ♥

Lisäksi, kun Taroteiden hörhöleima ei vielä riitä, sain Lady Sheban Varjojen kirjan! Monet pitävät kirjaa wicca-uskonnon alkuperäisenä pyhänä kirjana, ja se oli kyllä sellainen, mitä en osannut yhtään odottaa, mutten olisi kyllä itse osannut keksiä itselleni tähän elämänvaiheeseen parempaa lahjaa. Suomennoksen ulkomuoto ei ole mitenkään hirveän hieno, mutta tärkeintähän on kirjan sisältö. Ja ainahan sen voi tuunata.





Meille muutti mun syntymäpäivän kunniaksi appelsiinipuu ja upea ananaslamppu, joka vaihtaa väriä kaikissa sateenkaaren väreissä ja sain myös kihlasormukseeni mätsäävän, hirveän sympaattisen PERKELE-sormuksen ♥ Ihana, just mun näköinen sormus, joka onkin ollut kovassa käytössä!

Eikä tietenkään unohdeta pokemonkortteja! Tämä huikea metallirasia ja muutama muukin korttipakka tuli avattua, ja tarkoituksena olisi opetella pelaamaan niillä vihdoin ja viimein.

(Ja eikös mun uusi kännykkäkuori olekin upea? Se saapui postissa juuri sopivasti viime viikolla ja oli aika kiva lisä synttäriviikkoon.)



Sellaiset synttärit tällä kertaa. Lisäystä saattaa toki tulla vielä hieman, sillä en ole nähnyt erästä ystävää syntymäpäiväni jälkeen epäonnistuneen treffaamisyrityksen takia, joka vieläkin vähän harmittaa.

Kiitos kaikille! ♥