Mä en ehkä kuulu enemmistöön, mitä tulee ajatuksiin naimisiinmenosta. Mulla ei ole ikinä nuorena käynyt mielessäkään, että menisin jonain päivänä naimisiin. En haaveillut prinsessahäistä lapsena ja varhaisteini-iässä olin varma, etten ikinä löytäisi itselleni seurustelukumppania. Rankka ajatusmaailma kuitenkin varisi, kun hieman vartuin ja siirryin opiskelemaan amikseen – mutta ei se seurustelu silloinkaan tuntunut millään tavalla ajankohtaiselta. Ajattelin aina, että tapaisin sen oikean, kun olisin ensin luonut itselleni uran, asuisin keskustan laidalla kissan kanssa ja ikää olisi vähintään 25 vuotta.
Turha kai sanoa, että kun vihdoin tapasin Juhan 19-vuotiaana, mun maailma jyrisi ja ajatusmaailma parisuhteista koki äkkikäännöksen.
Kihloihin me mentiinkin aika nopeasti tapaamisen jälkeen, jopa ennen ensimmäistä vuosipäivää. Kihlaus tapahtui sillä meiningillä, että halutaan olla yhdessä loppuelämä, avioliitosta ei siis puhuttu ollenkaan sen yhteydessä. Avioliittopuheet tulivat vasta pitkän ajan sen jälkeen, ja alustavasti me ajoitettiin häät vuoteen 2018 tämän vuoden alussa (tai viime vuoden lopussa, en ole ihan satavarma). Kunnon suunnittelu alkoi nyt kesällä ihan muutama viikko sitten.
Nyt häät alkavat tuntua todellisilta, sillä päivä on lyöty lukkoon ja juhlapaikka on varattu, ääk! Tänään menemme pienen porukan kanssa tarkemmin mittailemaan tiloja ja tarkastamaan, riittääkö meidän hääseurueelle paikalta löytyvät pöydät ja tuolit. Seuraavana listalla on kirkon valinta, ja sitten päästäisiin miettimään valokuvaajaa, pitopalvelua ja musiikkipuolta. Tuntuu toisaalta ihan älyttömältä ajatella, että juttuja täytyy päättää näin vuoden etuajassa, mutta niinhän se menee. Juhlatilat ja kirkot kun varataan täyteen tosi äkkiä, jos menee tämän perus hääsesongin aikana naimisiin. Siinä mielessä ehkä halloween- tai talvihäät olisi olleet helpommat järjestää.
Jonain päivänä voisin hölistä meidän budjetista ja sen toteutumisesta, ja ehkä jopa joistakin diy-jutuista, jos rohkaistun niitä jakamaan! Oletko sä suunnittelemassa häitä, tai onko sulla joitain elintärkeitä vinkkejä? Kommentoi ihmeessä mitä tahansa aiheeseen liittyvää!
Itellä on ollu sama tilanne muutama vuosi sitten (vaikka olenkin vasta 14 ja sillon olin ehkä 11-12) että aattelin, etten ikinä tulisi saamaan ketään. Ei mulla vieläkään oo ketään, mutta jaksan toivoa et jonain päivänä olis, ja se tuntuu siltä, että se ei mahdottomuus olisi. Kaikenpuolin ihana postaus! <3
VastaaPoistahttps://jabuvaan.blogspot.fi/
Hei Jaana, kiitos kommentistasi! Aavistelinkin, etten ole ainoa, jolla oli epäilyksiä itsensä "kelpaamisesta" teini-iässä. Jaksan uskoa, että vaikka kuinka joskus kokisikin, ettei "kukaan minuun tyytyisi", kaikille on olemassa "se oikea" jossakin ja kaikki kääntyy kyllä parhain päin, kun aika on oikea ♡
PoistaItse kuulun niihin kapinallisiin joiden mielestä kaikkien ei ole pakko mennä naimisiin, voin olla onnellinen parisuhteessa ilman avioliittoa. Sitten tuli eräs karkauspäivä ja vitsimielessä kosaisin. Mies yllätti ja suostui, siinä vasta pasmat menikin sekaisin! Nyt on juhlapäivä päätetty, paikka ja bändi varattu, vieraslista mietitty. Sukulaisille ilmoitetaan 2kk ennen :D
VastaaPoistaOi, no tossahan on varmasti mennyt pasmat kunnolla sekaisin! :D mäkään en missään nimessä ajattele, että parisuhteessa ei voisi olla onnellinen ilman avioliittoa, mutta tämä hääasia jotenkin tulee nyt oikein sopivaan aikaan ja tuntuu hyvältä. Onnea teidänkin häihin!
PoistaOi ihanaa! Ainakin minä olen kiinnostunut lukemaan aiheesta niin paljon kuin uskallat kirjoittaa paljastamatta yllätysmomentteja ;) Ajattelin vielä 18-vuotiaana ettei minua kukaan huoli ja nyt viisi vuotta seurustelleena sitä naurattaa kuinka väärässä onkaan joskus ollut. Kaksikymppiset vietin nykyään jo niin rakkaaksi tulleessa, mutta silloin täysin uudessa porukassa (sain mm. saippuakuplia ja purkin tankoparsaa lahjaksi jätkiltä, niin ja sormikkaat!) ja toivottavasti nyt myös 25 pippalot suunnilleen samalla porukalla. :) Vielä puuttuu sormus sormesta, vaikka meillä onkin aika selvät sävelet tulevaisuudesta, aika näyttää milloin on se oikea aika astua alttarille (tai maistraattiin). Kova hääkuume minulla tosin on ollut jo vuosia! :D
VastaaPoistaOi, no kiva kuulla, että aihe kiinnostaa! :) Eilinen visiitti juhlapaikalla sai ideat pyörimään päässä ja valtavasti olisi kyllä höpistävää aiheesta, ehkä jonkin verran rohkenen kirjoittelemaan. Ja toivotaan, että säkin pääset lähiaikoina suunnittelemaan häitä! :D Tää on kyllä aika kivaa, enkä enää yhtään ihmettele, miksi monet naiset tuntuvat suunnittelevan omia häitään vuosikausia – jopa ennen kuin ovat parisuhteissa!
PoistaMielelläni luen lisää hääaiheisia postauksia jos päädyt niitä tekemään! Meillä ei ole vielä häitä tiedossa, mutta joskus varmaan sitten. Minkään näköisiä suunnitelmia ei omien hypoteettisten häiden varalle vielä ole, mutta olen viime aikoina yrittänyt alkaa bongailemaan ideoita jotka tuntuisivat omilta :)
VastaaPoistaOi, lisää hääpostauksista kiinnostuneita, kiva kuulla! :) Toi omilta tuntuvien ideoiden löytäminen on kyllä aika haastavaa, mutta onneksi on Pinterest :D
Poistajösses (sydämmet silminä - emoji)! Miusta varmaaan tulee sitten aikanaan godzilla-morsian sillä oon ehkä vähän liiankin innoissa kaikesta häihin liittyvästä. Ja tämä on kamalaa kuin näin on ollut vasta viimeisen vuoden aikana, lapsena ajatus oli enemmänkin ''hyi häät'' ''minä elän kissan kanssa kahestaan''
VastaaPoistaMie oon kyl vieläkin ihan lapsi (19v joka asuu vielä äitin nurkissa) mutta ollaan tuon saman höpönassun kanssa oltu yhdessä 15-vuotiaista ja kyllä ollaan jopa naimisiin menosta puhuttu.
Tosin ei vielä, sittenkun edes toisella on työ ja rahaa molemmilla. Koska itseä kutkuttaa jonkin laiset teema häät, kun molemmat ollaan geek nörttejä ja cossaajia, hups. Halloween häitä en oo osannu ees ajatella! wow!!
Ja tietenkin se että ollaanko vielä yhdessä. Liikaa ei uskalleta unelmoida (appiukko erosi eksästään viikko ennen suunniteltuja häitä. jestas, en tällä tahdo manata teitä! he olivat vähän outo pari. Eräs ns. mentorini taas meni miehensä kanssa kihloihin kahden viikon tuntemisen jälkeen, nyt heillä on 5 lasta ja muutama lapsen lapsikin)
luen siis enemmän kuin mielelläni hää postauksia (toinen sydänsilmä emoji)
Oi, ihanaa, että siellä on toinenkin hääfanaatikko! Mäkin luulin tosi pitkään että häät on tylsiä, mutta herranjestas kun tässä puolen vuoden aikana ajatusmaailma on muuttunut! Olen kuitenkin niin rauhallinen sielu, että tuskin hirveää bridezilla-hetkeä ehtii tulemaan, mutta jos on tullakseen, sekin on ihan ookoo :D Saapahan nähdä miten parisuhde kestää kiukkupuuskat ennen avioliittoa.
PoistaJa ei hätää, koen itsekin itseni todella kypsymättömäksi. 23-vuotiaanakin koen olevani enemmän teini kuin aikuinen, ja musta tuntuu, että sitä aikuisuuttaan ei ikinä kunnolla tule tajuamaan. Mutta onneksi avioliittoon ei ole vaatimuksena "henkinen kypsyys" :D
Ja AH, Halloween-häät olisivat niin upeat! Me päädyttiin kesähäihin siksi, että se asettaa vähemmän vaatimuksia hääpaikalle (voi olla pihalla ja lämmityksen ei tarvitse olla täysillä), ja koska musta tuntuu, että se pienentää myös meidän budjettia. Kesällä saa kerätä kukkia luonnosta, rakentaa juttuja pihalla ja olla muutenkin rennommin. Onneksi Halloweenina juhlistetaan meidän kihlausta, joten ei jää sekään juhlapyhä ihan unholaan :)
Hahaa, täällä toinen, joilla häät suunnitteilla syksyksi 2018! Meillä tosin ollaan vielä vähän epävarmoja siitä, halutaanko kuitenkin vähän joku myöhäisempi ajankohta, kun pitäisi käydä Kelassa kyselemässä, kuinka paljon avoliitosta avioliittoon vaihtaminen muuttaisi tuloja (ollaan laskureilla laskettu, että ei juuri mitään, mutta halutaan olla ihan 100% varmoja ensin). Toisaalta myös syksy 2019 olisi houkutteleva, koska silloin meillä ehtisi olla meidän 5. vuosipäivä ensin neljännen sijaan (jotenkin ajatus avioliitosta neljän vuoden seurustelun jälkeen tuntuu hätäisemmältä kuin viiden, haha).
VastaaPoistaMe ollaan menossa naimisiin ihan maistraatissa, eikä olla ylipäätänsä täysin varmoja siitäkään, kerrotaanko niistä edes kenellekään, vai vietämmekö hääjuhlat vasta vuosien päästä oltuamme salaa naimisissa X vuotta ja palkkaamme jonkun kaverin esittämään pappia ja toteamaan kaiken höpötyksen loppuun, että hän ei ole oikea pappi mutta eipä hänen tarvikaan, kun kukaan ei oikeesti ole menossa naimisiin tänään, vaan meni jo. :'D
Jään mielelläni oottamaan, jos innostut kirjoittelemaan lisää häiden suunnittelusta!
Oijoi, mikä sattuma! Meilläkin on ensi vuonna neljäs vuosi kun ollaan oltu kimpassa! :D Ja joo, voin kuvitella, että tuo tuloasia sanelee aika hyvin sen, miten häitä vietätte. Meilläkin olisi kova mietintä, jos olisin työttömänä. Meillä on onni matkassa, kun molemmat ollaan (toistaiseksi) työelämässä. Mun työsopimus on voimassa tammikuuhun ja toivon, että sitä jatketaan. Jos ei, niin suunnitellaan budjetti uusiksi.
PoistaMun yksi vanhempi ystäväni on mennyt aikanaan myös salaa naimisiin ja seuraavaksi päiväksi kutsunut läheisensä rentoihin "puutarhajuhliin". Tarina kertoo, että hääjuhlasta ei vinkannut mikään muu kuin ystäväni muuttunut sukunimi, ja vain muutama vieras ymmärsi vihjeen. Tarinan kuullessani itsekin vähän mietin, pitäisikö tehdä jotain repäisevää, karata vaikka ulkomaille tai jotain. Mutta myönnettäköön, mä haluan järjestää näyttävät taikametsä-häät :D