Tamperetta valloittamassa

Tykkäsin kovasti taas taianomaisesta Tampereesta ja huipputyypeistä, joiden kanssa sain pitkästä aikaa viettää viikonlopun "talonvahteina". Tykkäsin myös pöllölakanoista, jotka talon huomaavainen omistaja oli mulle varannut ja pienenpieneestä huoneesta, jossa nukuin parikin yötä. Ihmeellistä, miten joku paikka voikin tuntua niin tutulta ja silti niin vieraalta. Musta Tampereella on aina ollut aivan oma fiiliksensä, jollaista ei ole missään muualla.

Vaikka viikonloppuun kuuluikin valehtelematta ihan tosi huono keskiaikaan sijoittuva elokuva ja hieman väsymystä unikaverin puuttumisen takia, ehkäpä, kaikki hyvät puolet vei kyllä voiton. Pelkästään nää tyypit pelastaisivat varmasti sateisen telttailuretkenkin.

Eipä siis ihmekään, kun kotiin tullessa oli hymy korvissa. Viikonloppu hurahti ohi silmänräpäyksessä ja olisi voinut mun puolesta kestää vielä pidempäänkin. Silti aina on kiva palata kotiin oman hobitin luokse ♥

keskikesän juhlaa

Juhannuksen odotus alkoi aikaisin alkukesästä, kyseinen juhla lämmitti suomalaisten kaamoksen kylmettämiä sydämiä viikonlopun, ja samassa se olikin jo ohitse. Oma juhannus sujui rauhallisissa merkeissä mökillä, kaukana kaupungin hälinästä. Vietin parikin yötä lapsuudesta tutussa miljöössä, nukuin pitkästä aikaa vanhempieni nurkissa ja kulutin aikaa perheen ja ystävien kanssa.

Koko viikonloppu oli yhtä juhlaa, ja tarjoamiset olivat myös sen mukaiset. Paras ystäväni oli leiponut kaksi ueaa juustokakkua ja muutakin herkkua oli riittämiin. Koska alkoholi ei kuulu läheisesti juhannusrepertuaariimme, juhlistimme meidän keskikesää hedelmäsalaatin, silakkapihvien, saunomisen ja raparperipiirakan parissa.

Ja sadesäällä piirustuslehtiö oli kovassa käytössä. Onneksi sadesäätä riitti vain yhdelle päivälle, ja kun aurinko taas pilkisteli pilvien takaa, kulutimme aikaa ulkona ja perinteisesti juostiin jäätelöauton perässä peltojen keskellä kiemurtelevalla tiellä.

Ihana juhannus ihanassa seurassa ♥ Miten teidän juhannus sujui?

kolmen päivän S U P E R l o m a

Viime viikolla ampaistiin taas kolmen päivän minilomalle, jonka Juha oli taas katalasti suunnnitellut ja jonka suhteen kovasti mua harhaan johtanut. Onneksi edelliset reissut on opettaneet elämään varpaillaan, koska Juhan kanssa ei koskaan voi tietää, mistä päin maailmaa itsensä löytää.

Tällä kertaa ensimmäisen päivän määränpäänä oli Korpilammen hotelli, jonne jätettiin ylimääräiset tavarat ja ampaistiin kovalla innolla kohti Serenaa. Ulkona oli kylmää, tuulista ja sateista, mutta onneksi päivän aikana aurinko näyttäytyi sen verran, että ehdittiin käydä kokeilemassa pari vesiliukumäkeä pihallakin. Vaikka vesi oli kylmää, saatiin kunnon naurut ja saatoin jopa kuulla kauniin falsetin seuralaiseni suusta kun tajuttiin, kuinka kylmää se vesi oikein olikin.

Päivä oli valloittava, illalla hotellilla syöty ruoka oli aivan liian hienoa, sen tuonut hilpeä, standup-komiikkaa harjoittava tarjoilija aivan mahtava ja hotellihuone oli oikein mukava ja kotoisa.

Seuraavana päivänä istuttiinkin autossa. Hiukan kevyiden yöunien jälkeen linnoittauduttiin autoon reiluksi neljäksi tunniksi. Päämäärä ei ollut mulle tiedossa automatkan aikana, mutta kyllä oli hymyssä pidättelyä, kun saavuttiin hyvissä ajoin...

Päivä oli ihana. Siitä ei hirveästi ole kerrottavaa, mutta tuli kokeiltua aivan uusi vuoristorata, Junker, jonka kiihtyvyys 0-100 km/h on vain 1,9 sekunttia, nopeammin kuin formula-autossa. Kokeiltiin myös muitakin laitteita, pakoiltiin polttavaa keskipäivän aurinkoa ja lyötiin vetoa ammuntalaitteessa selkähieronnasta.

Illalla suunnattiin yöksi kotiin. Päivä oli pitkä ja kotimatka kului tuskaillen hereillä pysymisen kanssa. Onneksi saatiin keskiviikkona nukkua niin pitkään kuin haluttiin, eikä tarvinnut kiirehtiä aikaiselle aamupalalle. Meidän sen päivän kohteena oli Tampere ja paljon puhuttu Kissakahvila Purnauskis.

Purnauskiksessa oli niin valloittava miljöö, ettei sieltä olisi millään halunnut lähteä. Iltapäivä kului kissoja rapsutellen, raksuja tarjoillen, teetä santsaten ja hymyillen kuin idiootti. Suosittelen lämpimästi Kissakahvilaa kaikille kissarakkaille, ja vakuutan, että siellä iskee valtava kissakuume.

Mun kesälomani reissailu on siis jo korkattu. Onko kukaan muu ehtinyt vielä reissailla, tai onko joku muu käynyt purnauskiksessa?