Kyllä, rupesin taas maalaamaan. Mikään ei ole rentouttavampaa kuin istahtaa olohuoneen lattialle, vuorata matto sanomalehdellä ja ruveta läträämään. En ole varma, voiko sitä edes kutsua maalaamiseksi, lempi työvälineihini kuitenkin kuuluu maalien lisäksi suihkepullo ja omat sormet, mutta äärettömän rentouttavaahan se on.
Taidetta? Kokeilevaa, uskaliasta modernismia? Ei. On syytä muistaa, etten ole elämäni aikana koskaan tosissani opiskellut taidetta. Tämä on mun tapani harrastaa nykyisin pinnalla olevaa väriterapiaa, joita varten myydään paljon erilaisia aikuisille suunnattuja värityskirjoja. Mua on kiinnostaneet värityskirjat, mutta jos totta puhutaan, kaipaan opiskelun ohelle jotain suttaavaa, rajoja ylittävää taiteellisuutta enkä säntillistä, millintarkkaa näpertämistä. Sitä tapahtuu aivan riittävästi Illustraattorissa.
Lisäksi nyt pinnalle tulleet värityskirjat ovat melko korkeissa hinnoissa, eikä tähän värittämistapaan tarvitse kuluttaa paljoa varallisuutta. Olen Tigerin kuvaston suurkuluttaja, ja liikkeen maalit ja kankaat ovat huomattavasti huokeampihintaisia kuin "oikeiden" askarteluliikkeiden vastaavat.
Onko joku muu tällainen vanhanaikainen värittämisharrastaja, tai mikä vielä kiinnostavampaa, mitkä ovat teidän mielipiteet aikuisten värityskirjoista?