LIILAA! 💜

Odotettu torstai saapui ja mun tukka vaihtoi väriä! Värinpoisto oli naurettavan nopea, väri tarttui yllättävänkin tasaisesti kiinni ja peilikuvaan tottui suht nopeasti, joten tää oli harvinaisen onnistunut tempaus. Ja tää väri tuntuu niin omalta! Mä olen ollut enemmän tai vähemmän brunette reilu kolme vuotta (shokkiraidoilla sekä ilman) ja sitä ennen olin blondi, joten tämä on kieltämättä radikaalein muutos jonka kuontaloni on kokenut ikinä.

Laitoin EMP:n tilaukseen Manic Panicin violetin puolikestovärin, josta olen kuullut aika paljon hyvää. Tilaus kuitenkin hiukan viivästyy, kun siihen kuuluu myös CD, joka julkaistaan vasta ensi kuussa, joten ajattelin ostaa itselleni odotteluajaksi tutun ja turvallisen Biozellin sävytteen. Onko sulla kokemuksia Manic Panicin väreistä? Olisi kiva kuulla ihmisten mielipiteitä ennen kuin iskee väriä omaan päähän! :D

ELÄMÄNTAPAREMPPA vko 2

Viikko on taas kulunut ja elämäntaparempalle pyhitetty ei ihan sokeriton syyskuu on puolessa välissä. Viikko on ollut hektinen, mutta aika hyvin on pysytty ruodussa tämän projektin kanssa.

Liikunta on alkanut maistua, joogatunti maanantaina oli ihan älyttömän rentouttava ja keskiviikkona oli outo olo, kun kesken työpäivän tuli valtava mieliteko mennä kuntosalille. Valitettavasti päivän aikataulu ei antanut salitreenille mahdollisuutta, mutta toivon mukaan ehdin huomenna taas treenaamaan. Olo on ollut virkeä ja huomaa, kuinka positiivisesti koko homma on vaikuttanut energisyyteen!



Ruokapuoli on ollut aika helppoa ylläpitää ja suurimmasta sokerikoukusta aletaan ehkä pääsemään yli. Mulla oli nimipäivä keskiviikkona, ja sen takia sain perjantaina vanhemmiltani Haribon karkkilootan. Perjantaina, kun tarjosin kaikille karkkia toivoen, että muu perhe helpottaisi syöntiurakkaa, söin itse karkkeja neljä (4), koska odotin tämän päivän herkkupäivää. Neljä karkkia! Siinä oli itsekuri kohdillaan. Kyllä sen sokeririippuvuudenkin yli voi päästä!

IIK!WEEK Linnanmäellä

Käytiin toiseen kertaan jo tänä vuonna Linnanmäellä, ja juurikin tän iiK!WEEK -teemaviikon takia. iiK!WEEK oli Linnanmäen kauhuhenkinen teemaviikko, joka järjestettiin 3.-11. syyskuuta tänä vuonna ensi kertaa (ajankohta sopisi ehkä paremmin lokakuun puolelle mutta mitä pienistä).

Mä olen sieluun ja vereen halloween-fanaatikko, ja sen jälkeen, kun pistäydyttiin Kööpenhaminan Halloween Tivolissa lokakuussa 2014, olen odottanut vastaavanlaisen tapahtuman saapumista Suomeen kuin kuuta nousevaa. Ja nyt mun toiveeni toteutui. Vaikka Linnanmäki ei ollut aivan niin överi kuin Tivoli aikanaan oli, hallitut koristelut, pukeutuneet työntekijät ja etenkin perinteisissä laitteissa olleet maskeeratut pelottelijat olivat ihan täydellinen lisä syyskuiseen huvipuistoon! Tuunatun Taikasirkuksen tappajaklovni ja Hotelli Kyöpelinvuoren varjoista ilmestyneet noidat muutti koko laitteiden fiiliksen.






Paljon puhuttuun live-kauhutaloon me ei valitettavasti päästy osallistumaan. Mentiin jonottamaan puolitoista tuntia ennen kammion sulkemista ja meille ilmotettiin, ettei meitä ehdittäisi ottaa sisään. Ehkä ensi vuonna paremmalla onnella!

(PS; Kuvia on hirveän rajatusti reissusta, koska kokeilin Linnanmäellä juuri Gigantin syntymäpäiviltä ostamaani KitVision Escape HD5 action-kameraa. Se on GoPron kaltainen halpa pikkukamera, johon kuuluu erilaisia kiinnityskappaleita ja vesitiivis suojakuori. Editoinnin opiskelijana omien videoiden tekemisestä kun olisi hyötyä. Otin reissussa aika paljon videota, ja kotiin päästessä tajusin, että kuvalaatu oli kuvatussa materiaalissa aivan kammottava eikä sen editoinnista olisi mitään iloa. Palautukseen menee!)

HAIR GOALS

Kaikki kuvat osoitteesta weheartit.com.

Varasin itselleni parturin. Ensi viikon torstaina menen elämäni ensimmäiseen värinpoistoon luottoparturilleni, joka on ylläpitänyt mun kuontaloa niin kauan kuin muistan. Siis kirjaimellisesti. Luulen, että kävin samalla parturilla jopa ennen ala-astetta milloin minkäkin piirroshahmon hiustyyliä kinumassa.

Violetti hiusväri on jyskyttänyt takaraivossa tosi pitkään. Tukan kasvatusprojekti on hyvällä mallilla ja nyt alkaa olla aika kokeilla jotain ihan muuta. Tällä hetkellä mun tukka on haalistunut, laikukas ja juurikasvuinen, mutta mitä pienistä. Voin käyttää vaikka pipoa siihen saakka, kun tämä väripoistoprojekti alkaa!

ELÄMÄNTAPAREMPPA vko 1

Huh, tänään on kulunut tasan viikko syyskuuta, ja se tarkoittaa, että myös "ei ihan sokeriton syyskuu" on saanut alkusysäyksensä. Miten on syyskuu startannut elämäntaparemontin siivittämänä? Yllättävänkin hyvin! Makeanhimo iski ensimmäisinä päivinä aika kovaa ja koko ajan halusi jotain naposteltavaa, mutta hiljalleen kaappien koluaminen tuntui vähenevän ja tilannetta helpotti etenkin se, ettei ollut jemmannut keittiöön mitään herkkuja "pahan päivän varalle".

Käytiin viikolla kerran Subwayssa kananrintasubilla, juotiin pariin otteeseen sokeritonta limsaa ja leffaa katsoessa ostettiin poppareita, mutta muuten säilyttiin aika hyvin suunnitellussa ruokavaliossa. Subi on paljon terveellisempää kuin muut pikaruuat ja aikanaan mun ravintoterapeutti hurrasi zerolimulle ja näytti sille vihreää valoa, joten ainoa, missä oikeasti tunsin astuneeni harhaan, oli ne popparit. Mutta mitä pienistä, liiallisesta kontrolloinnista tulee vain päänvaivaa.



Pahimman makeanhimon olen taltuttanut miettien lauantaina koittavaa herkkupäivää (jolloin aion ostaa SIPSEJÄ ja DIPPIÄ, niitä on tehnyt niin paljon mieli). Tottakai myös hedelmiä ja mustikka-banaani-ananas-smoothieita kuluu huomattavasti enemmän kuin aiemmin. Ruokapuoli on suht monipuolista, aina kun jaksan, teen salaattia, olen pyrkinyt syömään normaalia terveellistä ruokaa ja herkut ovat jääneet pois. Vielä kun aterioiden aikataulun saisi kohdilleen niin olisin tosi tyytyväinen.

Maanantaina alkoi myös kauan odotettu joogan alkeiskurssi! Sali oli aivan liian kylmä, mutta kokemus oli muuten oikein mukava. Vielä, kun uuden tilan ongelmat ratkeavat ja salin ilmastointi laitetaan pois päältä harjoittelun ajaksi, joogailu varmasti alkaa tuntumaan ihan omalta jutulta ♥ Tänään olisi tarkoitus mennä herättelemään saliharrastusta kevyellä puolentoistatunnin treenillä, toivottakaa mulle onnea!

Kaikenkaikkiaan kroppa tuntuu olevan hämillään vähennetyistä hiilareista. Oloni ei ole enää ollenkaan niin turpea kuin elokuun lopussa, mutta näläntunne on tullut tutuksi, vaikka syönkin aivan yhtä paljon kuin aiemmin. Kyllä se tästä tasoittuu, ensimmäisestä viikosta jäi positiiviset vibat!

Aloititko sä näin syyskuun alussa jonkin uuden harrastuksen tai ootko mukana kiistellyssä sokerittomassa syyskuussa?

Ei ihan sokeriton syyskuu - 10 muistutusta terveellisistä elintavoista

IHANAA SYYSKUUTA! Ajatuksenani on lähteä hieman parantamaan elintapojani nyt syyskuun kunniaksi. Törmäsin "sokerittomaan syyskuuhun" snäpissä ja päätin vihdoin ottaa itseäni niskasta kiinni. En jätä sokeria kuukaudeksi tai tutki jokaista ostamaani tuotetta lisätyn sokerin pelossa, mutta pyrin pääsemään lähemmäs sitä elämäntapaa, jota noudatin vielä vuosikin sitten. Kävin vähintään kaksi kertaa viikossa salilla, söin terveellisesti ja olin melkein kaksikymmentä kiloa kevyempi. Tähän mainittakoon, että mulla ei ole tavoitepainoa enkä usko painoindekseihin, mutta silloin olo oli erinomainen ja kunto parempi kuin koskaan. Sitten tapahtui retkahdus, innostus ruokavalioon ja liikuntaan hiipui ja päästin itseni rapakuntoon.

Ensi viikolla aloitan joogan alkeiskurssin, johon osallistun kerran viikossa, ja yritän elvyttää kuntosaliharrastustani. Liian korkeita tavoitteita en kuitenkaan itselleni aseta. Ajattelin, että voisi olla hyvä kirjata itselle (ja muille aiheesta kiinnostuneille) muistiin, mitä opin vuosia sitten, kun aloittelin kuntosaliharrastusta ja terveellisiä elintapoja ravintoterapeutin avustuksella.



1. Pienikin liikunta on liikuntaa! Pienten päivittäisten valintojen muuttaminen voi johtaa oikeaan suuntaan. Kävele tai pyöräile töihin. Käy kaupassa auton sijasta kävellen. Tee pieniä iltalenkkejä. Jos toisessa vaakakupissa on täysi liikkumattomuus ja toisessa vartin kauppareissu, on oikean valinnan tekeminen helppoa. Pieniä muutoksia, siitä se lähtee.

2. Tulokset eivät tule näkymään heti. Monta kertaa liikuntaa lisätessä tai ruokailutottumuksia muuttaessa vaa'an lukema ei välttämättä muutu ja olokin saattaa olla yhä turpea. Toisinaan vaa'alla käyminen on tosi turhauttavaa ja siksi en tarkastele painoani usein. Omien tuntemusten tarkastelu ja kunnon seuraaminen kertovat paljon enemmän kuin se, mitä painat.

3. Opi ymmärtämään ero tarvitsemisen ja haluamisen välillä. Tarvitset ruokaa, mutta millaista ruokaa haluat? Syö itsesi kylläiseksi terveellisellä, monipuolisella ruualla. Perus kotiruoka kelpaa, kun sitä tekee oikeilla ainesosilla. Jos ruoka on kompastuskivi, suosittelen lämpimästi kääntymään ravintoterapeutin puoleen. Siitä oli mulle paljon apua!

(Aamupalaan kuuluu lähes päivittäin täysjyvämurot, smoothie tai banaanijäädyke ja alpron jugurtti - lisättyä sokeria muroissa ja jugussa, mutta hei, kroppa kiittää täysjyvästä!)

4. Anna itsellesi lupa herkutella. Jokapäiväinen karkki- tai sipsipussi ei tietenkään tule kyseeseen, mutta itsensä palkisteminen on enemmän kuin sallittua. Päätä itsellesi jokin tietty päivä, jolloin saat syödä mitä mielesi tekee, ja noudata terveellistä ruokavaliota muina päivinä. Liian tarkka ruokavalio johtaa yleensä vain lipsahduksiin ja pahaan mieleen. Me (kyllä, saan Juhalta henkistä tukea) ollaan suunniteltu, että vietetään lauantaisin herkkupäivää, alkaen ensi viikon lauantaista. Tutustu itseesi etukäteen ja mieti, tarvitsetko herkkupäivän vaikka kahden viikon välein vai kerran viikossa.

5. Kun herkuttelet, älä vedä överiksi. Jos ostat itsellesi vaikka karkkia tai sipsiä, älä ota sitä suurinta pussia vain sen takia, että kilohinta on pieni. Kyllä sen jättisipsipussinkin saa päivässä vedettyä, kun tietää, että huomenna on paluu terveelliseen ruokaan. Ja paha olohan siitä tulee.

6. Kaikille ei toimi "kylmäsalilla" käyminen. Itse tykkään siitä, että pääsee kuntoilemaan mihin kellonaikaan tahansa, mutta kaikki eivät saa aikataulutettua saliharjoittelua kalenteriinsa, etenkään, kun sinne ei ole pakko mennä. Siksi kannattaa ilmoittautua liikuntaryhmään, jossa on tarkat harjoitusajat. Siten tunneille meneminen tuntuu enemmän velvollisuudelta, ja etenkin aloittelevat harrastajat saavat ammattilaisen kertomaan oikeista tekniikoista. Toinen vaihtoehto on merkitä itselle valmiiksi salitreenipäivät, niin niistä ei tule luistettua niin paljoa.



7. Pidä kirjaa harjoittelustasi, myös siitä, miten treeni meni. Se on helpoin tapa selvittää, mikä sulle sopii ja mikä ei.

8. Edelliseen liittyen kannattaa myös kokeilla uutta ja tunnustella, mikä voisi olla itselle mielyttävin tapa liikkua. Liikunnan aloittamiseen ei ole yhtä oikeaa tapaa.

9. Ja kun liikunnan alkuhuuma alkaa hiipumaan, etsi uusia tapoja saada treenistä kaikki hyöty irti. Itse tykkään kuunnella salilla NRJn aamun podcasteja. Valtavan viihdyttävää, ja se saa treenin menemään tosi nopeasti!

10. Viimeinen ja tärkein muistutus on se, että kuuntelee omaa kehoa. Jos jokin tuntuu ylitsepääsemättömältä, kannattaa miettiä, voiko sen asian korvata jollakin helpommalla. Tai jos muutoksen vauhti on liian nopea, hellitä vähän. Elämä heittelee ja aina ei välttämättä jaksa, eikä aina tarvitse jaksaakaan. Tärkeintä on kerätä akut täyteen ja jatkaa sitten uudella puhdilla.

Onko sulla omia kokemuksia terveellisten elintapojen aloittamisesta? Tai ootko törmännyt kompastuskiviin? Olisi kiva kuulla muiden kokemuksista!