Meidän ihana koti on ruhtinaaliset 30 neliötä, mikä on suht iso yksiö täällä Porissa. Meillä on minikeittiö, olohuone/makuualkovikompleksi, parveke, pikkuruinen eteinen ja vessa, eli kaikki, mitä nuori pariskunta tarvitsee. Eteisessä meillä on säilytystilana kolme sisäänrakennettua, 70-luvun kaappia. Säilytystilaakin siis löytyy, ja ollaan tosi onnekkaita sen suhteen.
30 neliötä olisi mulle ehkäpä ihan riittävä, jos asuisin yksin. Mä mahtuisin mangapokkareineni ja piirtämistarvikkeineni varmaan jopa parinkymmenen neliön yksiöön. Meitä on kuitenkin kaksi, (kammottavaksi,) ja meillä on eri kiinnostuksenkohteet ja harrastukset. Vaikka kuinka ollaan puhuttu lähipiirille siitä, ettei meillä ole tilaa millekään ylimääräiselle, juurikin sitä ylimääräistä tavaraa on jotenkin näiden kolmen vuoden aikana kertynyt. Ja nyt siitä yritetään päästä eroon. Tässä mun muutama vinkkini siihen, miten tällaista jätesäkkirumbaa ei tarvitse harrastaa ihan joka vuosi;
★ Kierrätä, lainaa ja vuokraa. Ensimmäiseen yhteiseen asuntoon me hankittiin KAIKKI käytettynä. Kaikki. Oli ruuanlaittotarviketta, sohvaa, telkkaritasoa ja koriste-esinettä. Kun tavaraa oli ostettu melkein ilmaiseksi, oli siitä luopuminenkin paljon helpompaa, kun tavara tuli tarpeettomaksi. Ja nopeampaa. Ilmaiseksi parturiliikkeestä saatu sohva meni kuin kuumille kiville, kun laitettiin se nettiin myyntiin naurettavan halvalla. Eikä yhtään harmittanut, kun höperö naapuripappa nappasi meidän huteran sohvapöydän muuton yhteydessä ja kantoi sen jonnekin jemmaan. Päästiinpähän siitäkin eroon.
Lisäksi kirjat, pelit ja elokuvat vie ihan naurettavasti tilaa. Lue kirjaston kirjoja, lainaa lautapeliä kaverilta ja vuokraa leffat tai katso Netflixistä. Paljon fiksumpaa kuin hamstraaminen. (Tässä mullakin on vielä opeteltavaa, mutta JONAIN PÄIVÄNÄ!)
★ Älä osta mitään, mille et osaa nimetä paikkaa jo kaupassa! Ajatusmaailma "tää on ihana, kyllä sille sitten paikka keksitään" on lopun alkua. Mä en osta edes julisteita enää, jos en osaa sanoa, minne sen laitan. Meidän muuton yhteydessä kaappien perukoilta löytyi ihan järkyttäviä määriä tavaraa, jotka oli laitettu väliaikasäästöön sopimattomaan paikkaan ja sitten unohdettu sinne.
★ Käytä kaikki kuutiometrit hyödyksi. En olisi ikinä hoksannut, että esimerkiksi seinällä asioiden säilyttäminen voisi olla hyvä ajatus, kunnes ripustin meidän paistinpannun kuivumaan astiapyyhkeen koukkuun. Myös kaappien kanssa kannattaa olla tarkkana. Meidän eteisessä on kahdessa kaapissa takeille ja muille ripustettaville vaatteille jätetty isompi hyllyväli, joista toiselle meillä ei ole käyttöä. Ostin siis kaappiin henkaritankoon ripustettavan hyllykön Ikeasta, jotta saisin askartelutarvikkeeni edes jonkinlaiseen järjestykseen ilman, että joutuisin pinoamaan valtavasti laatikoita päällekkäin. Because let's face it, niitä alimmaisia laatikoita ei ikinä jaksa kaivaa esille.
★ Hyllyt, lipastot ja kaapit ovat parhaita ystäviäsi. Meidän olohuoneen sisustus koostuu pääsääntoisesti hyllyköistä, ja ollaan ahdettu myös eteiseen yksi ylimääräinen lipasto. Upgreidattiin meidän olohuoneen kulmassa ollut, käytettynä saatu kolmehyllyinen kylppäritaso viisihyllyiseen, korkeaan ikeahyllyyn. Nyt olohuoneen kulma ei näytä enää yhtään niin täyteenahdatulta.
★ Ja viimeisenä, muttei missään nimessä vähäisempänä, älä osta kaikkia juhlapyhien koristeita kerralla. Vaikka kuinka haluaisit ensimmäisen kurpitsan ilmaantuessa hyllylle koko elintilan mukavan hyytäväksi halloweenia varten, kannattaa koristaa vähän kerrallaan ja tarkastella, minne muualle koristusta sopisi. Vielä vuosikin sitten mä syyllistyn usein siihen, että Tigeriin eksyessäni menin ihan hysteeriseksi ja kannoin halloween- ja joulukoristeita kassalle kaksin käsin. Kotiin päästessä huomasin, että puolellekaan ostetuista koristeista ei ollut paikkaa. Sitten ylijäämät jemmaa isossa laatikossa häkkivarastoon ja unohtaa niiden olemassaolon.
Siinä oli mun tärkeimmiksi koetut vinkit ja niksit edes jotenkin inhimilliseen asuinympäristöön ahtaissa tiloissa. Millaisissa neliöissä sä asut, ja miten sä pidät kotisi siistinä? Olisi huikeaa kuulla myös teiltä vinkkejä!
Ooh, teillä on tosi ihanan persoonallisen näköinen olohuone! Itse en vielä asu omassa kämpässä, niin en ole sen kummemmin päässyt vaikuttamaan sisustukseen nykyisessä kodissa. Pakko silti sanoa monta kertaa muuttaneena, että elämä on kyllä paljon helpompaa kun ei ole turhaa rojua nurkat täynnä. :D
VastaaPoistaHah, kiitos, meidän olohuoneen hörhötaso kyllä meni aika korkealle, kun iskettiin kattoon tuo pääkallokynttelikkö halloweeniä varten :D Me ollaan muutenkin tosi rentoja sisustajia ja ei oteta mitään "sisustussääntöjä" tosissamme, jos sellaisia joku yrittää meille paasata. Vuokra-asunnossa on tietenkin omat juttunsa, mitä saa ja mitä ei saa muokata, joten ollaan keskitytty olohuoneen personalisointiin enemmän kuin muiden tilojen. Jonain päivänä, kun saadaan omistusasunto, uskalletaan toteuttaa vähän niitä villimpiäkin sisustussuunnitelmia :)
PoistaHyviä vinkkejä ja ihanan erilainen koti teillä! Me ei yksiössä pärjättäisi, kun saattaa töiden takia olla hyvinkin erilaiset päivärytmit. Vaikka onkin neliöitä enemmän, niin pyrin aina olemaan ostamatta tänne mitään turhaa. Ja kaikki se mitä tulee hankittua pitää olla semmoista just eikä melkein sopivaa :)
VastaaPoistaMeilläkään ei kohtaa päivärytmi juuri koskaan, Juha kun tekee kolmevuorotyötä. Eri rytmi kyllä hieman häiritsee uniaikaa, mutta ollaan totuttu siihen. Ainoa syy, miksi haluaisin isomman kämpän on se, että en halua ottaa kissaa näin pieneen asuntoon. Ehkä sitten joskus :)
PoistaMäkin oon joskus jakanut 30 neliöisen kämpän kumppanin kanssa ja mulle varmaan suurin juttu oli se, että molemmilla oli omaa tilaa omille kamoille. Tiedettiin missä mikäkin kuuluisi säilyttää ja saatiin tunkea omiin kaappeihimme mitä tahansa roinaa jotta ne ei olleet sen toisen tiellä :D Ja paljon tieysti vaikuttaa se, kuinka siistejä ihmisiä kämpässä asuu, sotku saa tilan tuntumaan heti paaaljon pienemmältä!
VastaaPoistaTeidän kämppä on kyllä niin ihana persoonallisen näköinen! :D
Kiitos kommentista! Meillä suurin ongelma on se, että ei olla perusluonteeltamme mitenkään järjestelmällisiä, ja ollaan oltu ennen tapaamistamme aikamoisia hamstereita ja keräilijöitä. Mutta onneksi mennään koko ajan oikeaan suuntaan :) isossa asunnossa näitä juttuja ei välttämättä edes ajattelisi, joten tämä ahtaan paikan järjestelyharjoitus tulee just hyvässä vaiheessa elämää :D
PoistaOon toisaalta tosi kateellinen teidän pienille neliöille, toisaalta en osaa kuvitellakaan eläväni niin pienesti edes yksin, saati puolison kanssa! Mä oon koko elämäni asunut +50 neliöisessä kämpässä (eka oma opiskelija-asuntosäätiöltä 53 neliötä ja tää nykynen 52 neliötä), ja ne pari kuukautta, mitä asunnottomana ollessani loisin Murun nurkissa, olivat kyllä yhtä tuskaa kahdelle aikuiselle 21 neliön koirankopissa. Ehkä se sitten oli jo aivan liian pieni, mutta sen jälkeen mä olen kyllä karsastanut alle 50 neliöisiä asuntoja kahdelle hengelle, oon sen verran klaustrofobinen. :'D Jälkikäteen on harmittanut, kun sen klaustrofobisuuden vuoksi meni sivusuun aivan ihana parvekkeellinen ja saunallinen 46,5 neliön kaksio tuossa parin kilsan päässä, mutta eipä meillä näiden eläinten kanssa kamalan paljon pienempää voi ollakaan, että ne pääsevät vetämään iltarallit ja matot rullalle oikein huolella!
VastaaPoistaHyviä vinkkejä kyllä, ja ollaan huomattu itsekin, että jokainen kuutiometri kannattaa ehdottomasti hyödyntää: me ollaan molemmat sellaisia hamstereita, ja kaivataan muutenkin sellaista tietynlaista "vakautta" elämäämme, jonka tunnun tuo se, että on määrä X tavaroita kotona, jottei asuminen tunnu niin väliaikaiselta. Meillä on kuitenkin kirjahyllyihin ostettu ylimääräisiä hyllyjä, jotta saataisiin hyllyjen välinen tila minimiin, meidän kukkapöytinä toimivat päällekkäin pinotut Ikean säilytyslaatikot, ja sängyn alle on kätketty muutama laatikollinen vaatteita, että ollaan tästä tavaramäärästä huolimatta saatu säilytettyä tietynlainen tilan tuntu ja käytännöllisyys, mitä ei näinkään isossa asunnossa tällä tavaramäärällä muuten saisi. :'D
Yksinäni en lähtisi enää kyllä isoon asuntoon asumaan, vaan tuollainen 30 neliöinen menisi mulle ja eläimille erinomaisesti, jos joskus päätettäisiinkin Murun kanssa laittaa kattilat jakoon.
Me ensiksi itse asiassa asuttiin hiukan yli 30 neliön yksiössä, oliskohan neliöitä ollut 32. Sitten kun tuli pakkomuutto eteen, ajattelin, että en ikinä suostuisi niin pieneen asuntoon saati sitä pienempään. Juha taas on aika penninvenyttäjä ja keplotteli mut vastaväitteistäni piittaamatta meidän nykyisen asunnon esittelyyn, ja oltiin molemmat ihan rakastuneita siihen. Asunnon muoto sanelee tosi paljon, kuinka viihtyisä se on, ja meidän ensimmäinen yhteinen koti oli tosi ahdas, vaikka olikin isompi kuin meidän tämänhetkinen. Ja tietenkin tavaramääräkin tekee paljon, muuton yhteydessä hävitettiin ihan järkyttävät määrät ylimääräistä roinaa. Nyt mahdutaan elämään omaisuuden keskellä paljon paremmin :D
PoistaTuo sängyn alle ja muutenkin säilytystilan "piilottaminen" on kyllä tosi käytännöllistä. Unelmoin sellaisesta sänkyraamista, jossa olisi alhaalla laatikot vaikka vuodevaatteiden varalle. Tällä hetkellä nukutaan käytännössä lattialla niin, ettei meidän runkopatjassa ole jalkoja paikallaan. Ahtaan makuualkovin imurointi parisängyn alta ei houkuttele yhtään, kun tietää, kuinka paljon se keräisi tomua.
Ja voi että, jos jonain päivänä päästäisiin asuntoon, mihin raaskisin ottaa kissan, olisin onneni kukkuloilla! Ehkä jonain päivänä, kunhan vain saadaan asuntosäästöhommat kuntoon :)