Taianomainen vaellus Joutsijärvellä

Kesä ja juhannus ovat pitäneet mut kiireisinä, ja on ollut todella hankalaa löytää aikaa istahtaa koneelle ja kirjoittaa blogiin. Tänään halusin nopeasti taltioida tänne meidän metsäretken kuvat, ja kertoa siitä samalla teille!

Lomailin juhannusviikon, joten heti loman alussa pakattiin rinkat ja lähdettiin eräretkeilemään Joutsijärvelle. Meillä oli suunnitelmassa kulkea 4 kilometrin merkitty luontoreitti Tuurunkankaan autiotuvalle ja palata seuraavana päivänä samaa polkua pitkin autolle. Se oli siis mulle ensimmäinen metsäretki, joka kesti yön yli. Kaikki ei kuitenkaan mennyt ihan suunnitelman mukaan.




Koska me varustauduttiin patikoimaan vain 4km/päivä, pakattiin rinkkoihin noin 10 litraa vettä ruuanlaittoa ja juomista varten, makuupussit ja reilusti evästä. Juhan rinkassa kulkeutui myös kätevästi retkikeitin.

Tuurunkankaan autiotuvalle päästessä huomattiin, että sinne oli majoittunut vanha kalastajamies pojanpoikansa(?) kanssa, jotka olivat tulleet rantaan moottoriveneellä. Heti rinkat pois ottaessamme poika tuli meitä tervehtimään ja sanoi meille, että olivat mökkeilleet jo pari päivää, ja aikoivat mökkeillä vielä pari päivää lisää.

Autiotuvat ovat tarkoitettu ainoastaan reitillä yöpyville patikoijille. Bongatessamme nämä lainamökkeilijät päätettiin yhdessä vaihtaa suunnitelmaa, koska ei haluttu olla tekemisissä tyyppien kanssa, jotka väärinkäyttävät tällaisia upeita autiotupia. Alkuun mietimme Sisälmystenlahdelle patikoimista, mutta ei uskottu, että jaksaisin seuraavana päivänä patikoida sieltä takaisin autolle, koska matka olisi niin pitkä. Patikoitiin siis takaisin autolle, ja ajettiin jonkin matkan päässä olevan Sisälmystenlahden kupeeseen.




Sisälmystenlahden läheisyyteen päästessä parkkeerattiin auto aivan törkeän huonokuntoisen metsätien levähdyspaikalle ja käveltiin siitä pari kilometriä mökille. Koska oltiin valmistauduttu (lähinnä mun ensikertalaisuuteni ja huonon polveni takia) patikoimaan huomattavasti vähemmän, alkoi siinä vaiheessa väsymys, nälkä ja koko ajan kasvava hyttysparvi lievästi ilmaistuna vituttamaan.

Onneksi autiotalo oli tyhjä ja siisti, Juhan virittämä Thermacell-hyttyskarkotin toimi ällistyttävän hyvin ja saatiin tehdä rauhassa ruokaa retkikeittimellä. Siinä vaiheessa iltaa kilometrejä oli kertynyt noin kymmenen, askelia melkein 24 000, ja oli kyllä kaikkensa antanut mutta onnellinen olo!




Autiotalon sijainti oli upea. Pienen kävelymatkan päässä oli Joutsijärven ranta, jonka yllä möllötti koko yön täysikuu, puucee oli siisti ja ehjä, ja juuri mitään muita ötököitä ei näkynyt, paitsi peukalonpään kokoisia, kapeita koppakuoriaisia, joista ei hirveästi harmia ollut.

Illan hämärtyessä kuunneltiin kuikkan laulua, bongattiin kiiltomato mättäästä ja käytiin molemmat metsäsuihkussa. Juha lämmitti pienen määrän vettä keittimellä ja sekoitti kuuman veden ämpärilliseen järvivettä. Yhdestä ämpäristä me molemmat peseydyttiin kätevästi, ja vaikka makuupussiin kulkeutui hiukan neulasia ja sammalta märkien jalkojen mukana, oli ilta tosi ihana ja taianomainen.

Jos tällaisessa metsässä ei pieni vaelluskärpänen pure, on kyllä ihme. Olen innoissani odottamassa seuraavaa metsäretkeä, ehkä joskus päästään kiertämään koko Joutsijärven pisin 27 kilometrin retkeilyreitti!





Tupa oli yöllä lämmin, koska Juha poltti sen pesässä jokusen puun. Heräiltiin puoliltapäivin, söin aamupalan ja pakattiin tavarat takaisin rinkkoihin. Koska kaikki vesi oli käytännössä loppu, rinkka oli hämmentävän kevyt edellisen päivän kymmenen kilon painolastiin verrattuna.

Sitten tallusteltiin takaisin autolle ja ajettiin kotiin tilaamaan kebabbia.

Kotiin päästessä laskin pelkästään takamuksestani 38 hyttysenpistoa.

TAMPERE - kissakahvila, taidetta & shoppailua

Mulla alkoi viikon loma, ja päätettiin Juhan kanssa sen kunniaksi lähteä pariksi päiväksi Tampereelle. Alkujaan suunniteltiin, että vietettäisiin perjantai shoppaillen, yövyttäisiin Omenahotellissa ja lähdettäisiin lauantaina Särkänniemeen, mutta päädyttiin tekemään aika paljon joustavia päätöksiä. Tutkittiin hotellien hintoja perjantain aamuyöstä ja huomattiin Omenahotellin olevan tajuttoman kallis Tammerfestien takia, joten varattiin huone Tornihotellista, joka meidän kummastukseksi oli vain hiukan Omppua kalliimpi. Perantaina shoppailtiin ja käytiin syömässä Napoli-pitseerisassa, josta matkaseuralaiseni puhui koko päivän, ja kyllä se oli kaiken hehkutuksen ja jonottamisen arvoinen kokemus! Suosittelen!

Lauantaina meillä oli hieman veto pois ja sää oli hieman harmaa. Lisäksi ajateltiin kauhulla viikonlopun laitejonoja ja karjuvia pikkulapsia. Hylättiin siis ajatukset Särkänniemestä hotellin aamupalalla, pakattiin laukut, vietiin tavarat autolle ja kierrettiin Tampereen Taidemuseo (yläkerran näyttely oli hieman pettymys, mutta alakerran muumi-näyttely oli varsin valloittava) ja taaperrettiin Kissakahvila Purnauskikseen rapsuttelemaan kisuja ja hörppimään teetä ♥

Eli vallan onnistunut reissu! Huomenna, mikäli meidän molempien yllättänyt nuhakuume antaa periksi, olisi tarkoituksena lähteä Helsinkiin. Seuraamme tilannetta jännittyneinä :D

Kööpenhamina ♥

Kuten jo aiemmin kerroin, me reissattiin Juhan kanssa Kööpenhaminaan joulun välipäiviksi. Kööpenhamina on meille entuudestaan tuttu kaupunki, me reissattiin sinne kaksikin kertaa vuonna 2014, eikä matkakohde ole vieläkään alkanut meitä kyllästyttää.

Me siis matkattiin sateiseen Kööpenhaminaan tapaninpäivänä. Vaikka sää ei suosinut parina ensimmäisenä päivänä saimme aikamme kuitenkin kulumaan kierrellen Den Blå Planettia ja muita pienempiä nähtävyyksiä. (Copenhagen Card on muuten Köpismatkalla ihan ehdoton, jos suuntaat siihen suuntaan, ota ihmeessä siitä selvää!)

Koska  meillä oli tiedossa vauhdikas elämysmatka eikä rentouttava hotellillaloikoiluloma, yövyttiin jälleen Wakeup Copenhagen -hotellissa. Se on ultramoderni, pienemmän budjetin hotelli, jossa saa kohtuullisesta hinnasta huolimatta kattavan palvelun ja maittavan aamiaisen, eikä hotellilta ole pitkä matka keskustaan tai central stationille, josta on loistavat bussiyhteydet kaikkialle keskustan ulkopuolellekin.

Meidän loman pääkohteena oli tietenkin Tivoli, jossa olemme viettäneet päivän jos toisenkin, ja on aina yhtä mielenkiintoinen kokemus päästä huvipuistolaitteisiin joulukuun lopussa. Jos paikassa ei ole koskaan käynyt, sen mystistä tunnelmaa ei voi edes käsittää. Sitä ei voi verrata yhteenkään Suomen huvipuistoon.

Valoja ja väriloistoa. Unohtamatta tietenkään Illuminations-valoshowta, joka esitettiin vierailumme kaikkina iltoina useampaan otteeseen päivässä.

Eläintarha, syrjäisemmät sivukujat ostoskadun lähettyvillä, paikallisten suosimat ruokapaikat ja tietenkin Frederiksbergin puisto tulivat kierrettyä. Eläintarhasta löysimme uusia karvaisia ystäviä, keskustasta paljon puhuttuja Gay Copenhagen -puoteja ja -yökerhoja (joissa halusin kovasti ennen reissua poiketa ja joista yhteen sain suostuteltua kihlattunikin mukaan) ja kebabkioskin emäntä oli ihanan ystävällinen, etenkin, kun ilmaannuimme hänen kojulleen toisena iltana peräkkäin.

Täydellinen matka ♥

T a l l i n n a

Pyörähdettiin tässä taannoin Tallinnassa, ja vaikka reissusta on kulunut tovi jos toinenkin, haluan silti jakaa joitakin kivoja otoksia, joita tuli räpsittyä meidän ensimmäisellä yhteisellä risteilyllä. Koska kyseessä oli ensimmäinen yhteinen Tallinnanreissu, meistää kumpikaan ei oikein tiennyt, mitä odottaa.

Ja tottakai kaikki ylittivät meidän odotukset roimasti. Laivalla oli mukavaa musiikkia kuunnellessa ja muumiaiheisia alkoholittomia drinkkejä siemaillessa, ja vaikka yö kului liian kapealla sängyllä toinen käsi jatkuvasti puutuneena, koska kovapäisinä haluttiin molemmat samaan sänkyyn, aamulla oltiin hymyt korvissa tutkimassa uutta maailmaa.

Tallinnasta mulla oli aikaisempia kokemuksia varmaan ala-asteen ajoilta, kun mummu oli napannut meidät mukaan katsomaan Tallinnan sisätori-elämää, ja silloisesta reissusta jäi todella mitäänsanomaton maku suuhun. Tällä kertaa Juha oli varannut meille yöksi hotellihuoneen, joten aikaa tutkia ja kierrellä oli runsaasti.

Kierrettiin pari paikallista ostoskeskusta, joihin oli ihana ilmainen bussikyyditys aivan sataman kupeesta, tehtiin ilahduttavia löydöksiä hieman erilaisista vaateliikkeistä, joita kotimaassa ei ole, ja illalla lähdettiin vanhan Tallinnan kapeille mukulakiviteille ja eksyttiin todella erikoiseen, hippihenkiseen sekatavaraliikkeeseen, joka jäi mun mieleeni pilvenpolttopiippuineen ja käsintehtyine nukkeineen varmasti loppuelämäksi.

 

Kotiin palattiin hieman väsyneinä ja yhtään kaunistelematta ainakin repullisen verran karkkia mukana. Mennään varmasti uudelleenkin, jonain päivänä, ja jos joku on Tallinnaan menossa, kannattaa pitää mielessä, että siellä on niin paljon muutakin hienoa kuin halpa viina.

kolmen päivän S U P E R l o m a

Viime viikolla ampaistiin taas kolmen päivän minilomalle, jonka Juha oli taas katalasti suunnnitellut ja jonka suhteen kovasti mua harhaan johtanut. Onneksi edelliset reissut on opettaneet elämään varpaillaan, koska Juhan kanssa ei koskaan voi tietää, mistä päin maailmaa itsensä löytää.

Tällä kertaa ensimmäisen päivän määränpäänä oli Korpilammen hotelli, jonne jätettiin ylimääräiset tavarat ja ampaistiin kovalla innolla kohti Serenaa. Ulkona oli kylmää, tuulista ja sateista, mutta onneksi päivän aikana aurinko näyttäytyi sen verran, että ehdittiin käydä kokeilemassa pari vesiliukumäkeä pihallakin. Vaikka vesi oli kylmää, saatiin kunnon naurut ja saatoin jopa kuulla kauniin falsetin seuralaiseni suusta kun tajuttiin, kuinka kylmää se vesi oikein olikin.

Päivä oli valloittava, illalla hotellilla syöty ruoka oli aivan liian hienoa, sen tuonut hilpeä, standup-komiikkaa harjoittava tarjoilija aivan mahtava ja hotellihuone oli oikein mukava ja kotoisa.

Seuraavana päivänä istuttiinkin autossa. Hiukan kevyiden yöunien jälkeen linnoittauduttiin autoon reiluksi neljäksi tunniksi. Päämäärä ei ollut mulle tiedossa automatkan aikana, mutta kyllä oli hymyssä pidättelyä, kun saavuttiin hyvissä ajoin...

Päivä oli ihana. Siitä ei hirveästi ole kerrottavaa, mutta tuli kokeiltua aivan uusi vuoristorata, Junker, jonka kiihtyvyys 0-100 km/h on vain 1,9 sekunttia, nopeammin kuin formula-autossa. Kokeiltiin myös muitakin laitteita, pakoiltiin polttavaa keskipäivän aurinkoa ja lyötiin vetoa ammuntalaitteessa selkähieronnasta.

Illalla suunnattiin yöksi kotiin. Päivä oli pitkä ja kotimatka kului tuskaillen hereillä pysymisen kanssa. Onneksi saatiin keskiviikkona nukkua niin pitkään kuin haluttiin, eikä tarvinnut kiirehtiä aikaiselle aamupalalle. Meidän sen päivän kohteena oli Tampere ja paljon puhuttu Kissakahvila Purnauskis.

Purnauskiksessa oli niin valloittava miljöö, ettei sieltä olisi millään halunnut lähteä. Iltapäivä kului kissoja rapsutellen, raksuja tarjoillen, teetä santsaten ja hymyillen kuin idiootti. Suosittelen lämpimästi Kissakahvilaa kaikille kissarakkaille, ja vakuutan, että siellä iskee valtava kissakuume.

Mun kesälomani reissailu on siis jo korkattu. Onko kukaan muu ehtinyt vielä reissailla, tai onko joku muu käynyt purnauskiksessa?