täytesanoja ja muistoja näppäimistöllä

Luin vuonna 2013 kirjoittamaani lyhyt-tarinasarjaa jonka jaoin deviantartiin toiveenani jatkaa kyseistä tarinaa maailman ääriin. Tarinan nimi oli Sugarless, ja se kertoi lähinnä erilaisesta rakkaudesta ja nuorista aikuisista, joilla oli kaikilla omat vastoinkäymisensä. Sain siitä jonkin verran positiivista palautetta ja pitkän kirjoittamisharrastuksen laajentaminen englanninkielisiin teksteihin tuntui kutkuttavalta ajatukselta ja oli erinomaista harjoittelua sen kielen opiskelun saralla. Kirjoitusvirheitä, sanakirjan pläräystä, luovia taukoja. Kaikesta tästä mä nautin, ja jotenkin harmittaa aivan valtavasti, että tämäkin projekti jäi kesken ja vaipui unholaan.

Muistan, kuinka noihin aikoihin kirjoitin valtavat määrät niin englannin- kuin suomenkielistäkin tekstiä ja luin vielä valtavempia määriä erilaisia harrastelija-tarinoita netistä. Tuo aika muistuttaa mua siitä, kun pääsin kotiin autopuolelta, heitin laukun lattialle, kuurasin käsivarret melkein puhtaiksi ja linnottauduin tietokoneelle rohmuamaan aina vain lisää kirjallisuutta sieluni ravinnoksi.

Mulla ei ole ollut mahdollisuutta viimeaikoina lueskella vanhoja raapustuksia, koska kadotin muistitikkuni. Hieman supistunut tekstivalikoima löytyy yhä vanhempien luota löytyvältä tietokoneelta, ja mulla on ollut kauan aikaa mielessä, että ne pitäisi käydä sieltä kopioimassa. Niitä on hauskaa lueskella näin vuosien jälkeen ja muistella, kuinka ylpeä olin jokaisesta sivusta jonka sai täytettyä. Joitakin tarinoita printtasin tietokoneelta äidille luettavaksi ja aivan liian monet tekstit kirjoitin uudelleen vuoden, ehkä kahden päästä.

Saattaa olla, että tää kaikki selittää sen, miksi mulla on tuntunut tuo kirjoitus-suoni oikein sykkivän viime aikoina. Kirjoitin työpäivän ohella hitaita, tökeröitä ja lyhyitä runoja, olen tehnyt parikin blogimerkintää odottamaan jälkikäsittelyä ja monta kertaa kuntosalilla olen lähtenyt hiukan aikaisemmin, koska tuli niin tajuttoman kova i n s p i s.

Onko kellään muulla ollut mitään kokemuksia kirjoittamisesta tai yllättävistä inspiraatioista, jotka pakottaa lopettamaan kaiken ja keskittymään vain siihen kirjoittamiseen?