10 marraskuuta 2017

Henkilövaaka piiloon puoleksi vuodeksi - HÄÄT 2018

Marraskuu pyörähti käyntiin vauhdikkaasti, ja päätin, etten käy vaa'alla ennen syntymäpäivääni. Synttäreitä vietän 29. maaliskuuta.




Tarkoitus olisi siis, että melkein puoli vuotta olisin pimennossa omasta painostani. Ja jos tämä juttu toimii kuten toivon sen toimivan, saatan jatkaa vaa'atonta elämäntapaa pidempäänkin. Ja kyllä, häiden lähestyessä. Mielipuolista, eikö totta? Syy tähän on se, että oman painoni tarkastelu ei vaikuta millään tavalla positiivisesti mun elämääni. Vaikka kuinka seuraisin instassa kehopositiivisuustyyppejä, muistuttaisin itseäni siitä, miten ihana ja toimiva keho mulla on ja tekisin töitä oman itseluottamukseni kanssa, silti toisinaan mieleen tulee ajatus, että painoni tekee musta huonomman ihmisen.

Kun hääsuunnittelu alkoi, aloin tarkastelemaan painoani normaalia enemmän. Tavoitteeksi laitoin heti hääsuunnitelmien alussa sen, että saisin painoni putoamaan edes viisi kiloa ennen naimisiinmenoa (jotta saisin painoni yhdeksällä alkavaan numeroon). Luin "morsiamen kuuluu näyttää hääpäivänään kauniimmalle kuin ikinä" -horinaa häälehdissä, enkä mä pystynyt näkemään mielessäni itseäni morsiamena mun "hirvittävän kaksoisleukani" kanssa (LOL) ja parikymmentä kiloa painavampana kuin silloin, kun Juhan kanssa ensi kerran tavattiin.

Ja tietenkin tämä kaikki kumpuaa korvieni välistä, sillä Juha on mulle sanonut monta kertaa, ettei välitä tippaakaan painostani, kunhan vain se pysyy terveellisissä lukemissa (ja hänen mielestään mun painoni on vielä terveellinen, vaikka se hiukan nousisikin). Juhan puheista huolimatta aloitin kovan luokan liikuntaharrastukset ja ruokailutottumusten muuttamiset nyt syksyn aikana. Eikä se paino ole laskenut kaikista ponnisteluista huolimatta.



Sanotaanko vaikka niin, että kun on aloittanut töihin pyöräilyn, joogan ja zumban, vaihtanut epäterveellisen aamupalatottumuksensa terveellisempiin ja juonut vettä päivittäin enemmän kuin riittävästi, odottaa, että tuloksia tulee. Ja mut, kuten valtaosa muistakin ihmisistä, on opetettu aina siihen, että tulos = laihtuminen. Kun se paino ei lähdekään alaspäin, alkaa miettiä, kannattaako näitä uusia ponnistuksia edes jatkaa, kun "mitään ei tapahdu".

Niin tosiaan, liikunnan lisääminen ja ruokailutottumusten muuttaminenhan ei vaikuta mihinkään. Se ei esimerkiksi lisää elinajanodotetta ja ennaltaehkäise lihavuudesta, istumatyöstä ja yleisestä liikkumattomuudesta johtuvia sairauksia. Terveelliset elämäntavat ovat oikeasti hyväksi, vaikka se ei vaikuttaisikaan painoon mitenkään.



Mainitsin mun vaa'attomuusajatuksistani Juhalle joku ilta, ja seuraavana päivänä meidän vaaka oli hävinnyt kuin tuhka tuuleen sen normaalilta paikalta. Enkä halua kysyä, minne se on piilotettu, etten joulumässäilyn jälkeen kaiva sitä psykoosissa esille nähdäkseni, mitä joulukonvehdit ovat painolleni aiheuttaneet.

Asumme siis melkein puoli vuotta vaa'attomassa kodissa. Lisäpotkuksi poistin instan seuraamislistaltani valtavan määrän laihdutuseen ja kehovihaan kannustavia käyttäjiä (myös niitä vanhoja ILR-kavereita, joiden postaukset ovat olleet pitkän aikaa nevatiivissävytteisiä). Jos sä koet painosi seuraamisen negatiiviseksi, kannattaa kokeilla, miltä pidempi aika ilman punnitusta tuntuisi. Ja oikeasti, jos instaa selatessasi törmäät aina negatiivisiin postauksiin, jotka vaarantavat sun päivän fiiliksen, poista ne tyypit näkyvistä.

Näillä eväillä kohti häitä.

17 kommenttia:

  1. Minulla oli tavallaan vaaka addiktio, joka loppui yksinkertaisesti siksi, että vaakamme meni rikki. Oli todella helpottava 9kk ilman vaakaa. Kun saimme jouluna uuden vaa'aan, samaa pakkomielle ahdistusta ei tullut onneksi

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Toivon kovasti, että mun vaakatauollani on samanlainen vaikutus mun mentaliteettiin. Hyvä kuulla, että jollakulla on tällaisesta tilanteesta positiivinen kokemus!

      Poista
  2. Varmasti hyvä päätös! Meillä ei vaakaa ole ollenkaan. Punnitsen itseni ehkä kolme kertaa vuodessa omilla tai avomiehen porukoilla käydessä. Aina pienesti harmittaa mitä vaaka näyttää vaikka tiedän painoni olevan normaalin rajoissa.

    Meillä on muuten sama asetelma mutta toisin päin. Avomiehellä on ylipainoa jota haluaisi pudottaa pois niin terveys- kuin ulkonäkösyistäkin. Minusta mies on jokatapauksessa komea ja ihana, mutta eihän se sitä usko. Miehille pitäisi suunnata enemmän body positivity -asiaa. Tai en tiedä onko sitä olemassa mutta sen pariin ei vaan osata hakeutua.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. On ihan käsittämätöntä, miten normaalipainoinen ihminen pettyy vaa'alla käydessään. Muistan, kun olin keveimmilläni mitä olin kymmeneen vuoteen painanut, ja aina olin pettynyt vaa'an lukemaan, kun en päässyt koulun terveydenhoitajan sanomaan tavoitepainoon.

      Tuo miesten kehopositiivisuus on kyllä erittäin tärkeää, ja sitä varten tarvittaisiin paljon lisää esikuvia someen. Vasta tänä vuonna olen nähnyt ensimmäisiä kuvia somessa, joissa otetaan kantaa miesten kehopositiivisuusliikkeeseen. Toivottavasti myös ne aatteet nousevat enemmän esille täällä kotisuomessa.

      Poista
  3. Hei, teepä postaus niistä kehopositiivisuustileistä, joita seuraat?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei, tää on huikea idea! Täytyy laittaa korvan taakse :) Kiitos!

      Poista
  4. Silloin kun mä muutin omilleni, tein tietoisen päätöksen olla ostamatta vaakaa. Oli yllättävän vaikeaa totutella siihen, ettei omaa painoaan yhtäkkiä tiedäkään kovin tarkasti, mutta kaikkeen tottuu.
    Etenkin nyt kun tiedän ettei paino oikeasti kerro mitään, ei mulla varsinaisesti ole edes halua hommata vaakaa. Mä toisinaan mittaan vyötärön & lantion ympäryksen sillä tuntuu että siinä näkee kropan koon paremmin kuin vaa'an numeroista, mutta siinäkin pitää olla tarkkana ettei ala tuijottaa numeroita liikaa.
    Kerro toki mietteitä vaa'attomasta elämästä myöhemminkin, miten homma sujuu! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Varmasti päivittelen fiiliksiä, kun tää vaa'attomuus kunnolla pääsee vauhtiin! :) Mäkin olen huomannut, että viikonkin sisällä oma paino saattaa heitellä viisikin kiloa, nesteiden kertymisestä riippuen, mutta se kropan koko pysyy suurin piirtein samana.

      Poista
  5. Mähän en siis todellakaan ole ikinä tiennyt mitä mä painan! Mä en kouluterkalla ikinä kuunnellut ja eikä meillä oo koskaan ollut vaakaa. Oon aina aatellu et painol ei ole mitään väliä, koska se ei välttämättä edes näy ulos päin. Pikkui tyyppi voi painaa tosi paljon ja iso vähemmän jne.
    Hassua siis on, etten oo ikinä painoani tienny saatika pitänyt sitä tärkeänä tietona :-D
    Kannatan sun päätöstä piilottaa vaaka!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oi, tää on jännittävä tieto! Meillä on ollut aina vaaka, ja koska punnitus oli aika lailla jokaviikkoista, oon aina ollut tosi tietoinen omasta painostani. Toivottavasti tämä tempaus ei nyt saa valtavia vieroitusoireita aikaan :D

      Poista
  6. Mä voin kertoa sulle yhden jutun painosta: se ei kerro mitään. Mittaappa ihan huviksesi painoasi joka toinen tunti ja huomaat mistä tarkoitan ;) Jos jotain on ihan pakko tarkkailla, niin mittaa mieluummin senttimitalla eri kehon alueita, se kertoo enemmän kuin paino.

    Mä en ole kaynyt vaa'alla tämän vuoden aikana kolme kertaa ja arvaas mitä tajusin. Mulle on tullut kiloja lisää, mutta käytän pienempiä vaatteita, kuin vuoden alussa. En kyllä mittaillut mitään ennen crossfitin aloittamista, mutta mä veikkaan, että mun mitat ovat muuttuneet hurjasti tän vuoden aikana. Paino on taas pysynyt suht paikallaan. Ainoa vaaka jonka tarvitset, on keittiövaaka ;)

    Mä muistan kyllä itsekin sen, minkälaisia fiiliksiä vaaka aiheutti :/ Varsinkin kun mulla heittoa saattoi olla elimistön tilasta riippuen parhaimmillaan viisikin kiloa. Nykysin mittaan vain ja ainoastaan mun onnellisuutta ja hyvinvointia, koska vaan niillä on merkitystä :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jaahas, aivohärö otti vallan, tarkoitin siis että OLEN käynyt vaa'alla :D

      Poista
    2. Kiitos ihanasta kommentista! Mäkin olen huomannut, että oma paino toisinaan heittelee viisikin kiloa suuntaan ja toiseen ihan pienen ajan sisällä. Mä tunnen itseni todella paljon vähemmän turpeaksi kuin esimerkiksi ennen zumban aloittamista, ja muutenkin olo on parempi.

      Täytyy vain keskittyä seuraamaan omia fiiliksiä eikä numeroita.

      Poista
  7. Itkin kerran kun vaaka näytti kolmea kiloa suurempaa lukemaa kuin mihin olin tottunut. Ehdin jo hukkua itseinhoisiin ajatuksiin, suunnitella syömiseni uudelleen ja nähdä kaikki vaatteeni rumina ja epäimartelevina ennen kuin hoksasin että vaaka näyttää eri puolilla huonetta eri painoa. Jos vaa'an vei esimerkiksi olohuoneeseen, se näytti viittä kiloa enemmän. Sen jälkeen suhtautuminen vaa'an lukemaan on huomattavasti höllentynyt : D Pelottavaa miten paljon joku numero voi vaikuttaa itsetuntoon niin paljon.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jestas, tuollaisessa tilanteessa varmasti menee usko vaakaan :D Ja oot kyllä ihan oikeassa, nuo numerot joskus oikeasti pilaa kokonaisen päivän, kun ne pääsevät tuonne korvien väliin. Ehkä näin tiedottomana on parempi.

      Poista
  8. Vaa'attomuus on oikein mukavaa, ite oon luopunut painoni seuraamisesta ajat sitten, mutta ikävä kyllä nyt joutunut palaamaan siihen, koska haluan pitää silmällä koirien painoja, ja ainoa tapa kotona on sylkkypunnitus :D Onneksi se on nyt toistaiseksi vielä näyttänyt ihan miellyttäviä lukemia, ni ei oo iskenyt pakokauhua ��

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. On ihan omituista, että en oo ikinä ajatellut tällaisen painottomuustiedottomuuden olevan vaihtoehto :O Koko elämä on pyörinyt niin kovasti henkilövaa'an ympärillä!

      Poista

Kaikki kommentit ovat tervetulleita ♥