Ja se oli rakkautta ensi silmäyksellä.
Ja olihan sitä pakko päästä kokeilemaan. Nutella, tuo purkitettu elämän eliksiiri, ei todellakaan kuulu jokapäiväiseen ruokavalioon. Hädin tuskin Suomen maankamaralla olen sitä edes maistanut, mutta paljon puhutuilla Kööpenhaminan matkoilla aamiaisella rohmusin aina jokusen nutellaleivän ja niistä muodostui yksi lemppariaamiainen.
Juha ystävällisesti auttoi mua ainesten kanssa, osti jopa Nutella purkin monta päivää ennen leivontaa, koska "sitten sun on ainakin pakko tehdä se kakku". Loputkin ainekset ilmaantuivat kuin tyhjästä meidän keittiöön (ja oli muuten ihanan simppeleitä ainesosia. Juuri mikään ei ollut sellaista mitä ei jollain tapaa menisi jossain muussa käyttöön. Nimimerkillä kyrpii ostaa liivatetta ja erikoisrasvoja kun ne aina jää pahentumaan kaappiin), ja kulutin tiistai-illan riehuen keittiössä.
Uunissa valmistettava juustokakku kun sattui olemaan ihan uusi tuttavuus. Pienten valkosuklaakatastroofien ja "hyi että tästä tulee ruma" -kirousten saattelemana kakku sitten kuitenkin valmistui. Hieman muotopuolena, kuumensin kai Nutellaa liikaa joten se kökkäröityi eikä näyttänyt kakun pinnalla kovinkaan imartelevalta, mutta keskiviikkona sitä maistellessa ulkoasu ei haitannut ollenkaan ja täytyy sanoa, että tätä teen kyllä toisenkin kerran.
Onko ketään muu koskaan kokeillut vastaavaa reseptiä? Tai mistä teikäläiset etsivät reseptit leivontaan ja ruuanlaittoon?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kaikki kommentit ovat tervetulleita ♥