Täydellisyys on matematiikassa topologian peruskäsite, joka
tarkoittaa sitä että metrisen avaruuden jokainen Cauchyn jono suppenee.
Mutta jos kyse ei olekaan matematiikasta? Mitä jos kyse onkin nopeasta, pikkuruisesta päivästä nimeltä k e s k i v i i k k o ?
Mikä tästä keskiviikosta sitten teki niin täydellisen? Sitä mäkin mietiskelin pitkään, kun hymy nyki huulia istahtaessa jälleen tietokoneen ääreen päivän päätteeksi. Tämä keskiviikko kuitenkin oli lähes yhtä hyvä kuin yleisesti tiistait, niiden muikean keltaisine sävyineen.
Mahdankohan itsekään enää pysyä perillä kielikuvissani? Mutta tänään meidän monokromaattinen maailma loisti täydellisessä keltaisuudessaan ja aamupäivällä jalkautuessa kaupunkia kohti kirpeä, kylmä sää sai hengityksen höyrystymään pieniksi hattarapilviksi ja kiihdytti askeliani jalkakäytävillä, kun suuntasin tapaamaan vanhimpia ystäviäni pitkästä aikaa.
Jotenkin kavereiden kanssa säännöllinen törmäily on tullut todella vaikeaksi. Jonkinlainen stressi tuntuu painavan ajoittain päälle joko joidenkin deadline-päivien lähestymmisen tai ylibuukatun kalenteriviikon takia, ja rehellisesti sanottuna aina vain ei ole aikaa tai energiaa. Onneksi olen kuitenkin saanut ladata akut täyteen näin syysloman aikana ja tänään riitti virtaa nopeaan "lounastamiseen" ja kevyeen shoppailukierrokseen, jotka ovat muodostuneet jo melkein satunnaiseksi perinteeksi.
Muutaman kiven vierähdettyä hartioilta juttelun päätteeksi kotiin tullessa energia oli tuplaantunut. Kohtasin melko pienikokoisen vastustajani, tiskivuoren, nallen karvoihin sonnustautuneena, eikä urakka tuntunut ollenkaan pahalta. Lempimusiikki soi, pesukone hurisi ja pienet mehikasvit liesituulettimen päällä pitivät mulle seuraa.
Ilta kului tavanomaisesti, kun molemmat kotiuduttiin. Syötiin helppoa ruokaa, löydettiin Kontista mulle uusi talvitakki, pakkailtiin viikonlopun reissua varten, lokoiltiin ja naurettiin tyhmille letkautuksilleni. Se saattoi olla jopa päivän kohokohta. Ne muutamat kallisarvoiset tunnit, ennen kuin toisen on lähdettävä taas töihin. Onneksi huomenna ei ole kummallakaan kiire minnekään.
Puhumattakaan siitä yllättävästä inspiraatiosta joka iski höpötellessä väitteistä, joihin saattaa törmätä netissä. Olen jo muutaman päivän pohdiskellut tämän vuoden teemaa joulukorteille, ja tänään se ilmestyi kuin salama kirkkaalta taivaalta.
Täydellinen päivä ♥ Huomenna loput pakkailut ja perjantaina olisi määrä nostaa kytkintä ja suunnata kohti Helsinkiä.
Uuh! :3 Mitäs iitaaah isollekirkolle mennee? :D
VastaaPoista