Hahmottelin viime syksynä blogikirjoituksen, jossa ajatuksenani oli jakaa lempivaatteista koostettu OOTD, ja kertoa tarinoita vaatteiden takana. Jokaisella lempivaatteella on tarinansa, ja ne yleensä kiinnostavat mua paljon enemmän, kuin vaatteiden ostopaikat. Se on varmaankin syy, miksi en jaksa lukea uusien vaatteiden esittelytekstejä, vanhoissa luottovaatteissa vain on sitä jotakin. Luonnostelemani teksti tuli valmiiksi, mutta kuvat jäivät ottamatta, niin en ikinä postausta julkaissut. Nyt tahdon herättää aiheen uudestaan, ja kertoa mun muuttunutta suhdetta pukeutumiseen ja vaatteisiin.
Syksy (ja alkutalvi) oli todella outo, sillä mun arkivaatetus koostui yhteensä neljästä eri tavoin yhdisteltävästä paidasta ja housuista. Housut olivat aina joko ainoat omistamani farkut (jotka ovat varmaan yli kolme vuotta vanhat ja joihin olen repinyt polviin reiät) tai treenitrikoot. Yleensä mun arkivaatetus on vaatinut ainakin parikymmentä erilaista vaatetta, ja vaatteiden päättäminen vei muutenkin kiireisestä aamusta paljon aikaa. Jokapäiväinen vaatekriiseily ja ihan liian mustan vaatekaapin penkominen on vaihtunut kuin itsestään samojen luukkien rokkaamiseen ja siihen, että tiedän herätessäni aamulla tarkalleen, mitä ylleni laitan.
Tänään haluan purkaa teille yhden näistä luottoasuistani:
Musta 5XL college
Olen pitkään etsinyt täydellistä ylikokoista paitaa, joka olisi sopivan rento mukavuusvaate kotoiluun, mutta myös tarpeeksi siisti työkäyttöön. Olen melkein 180 senttinen, pluskokoinen amatsoni, joten tarpeeksi ison vaatteen löytäminen ei ollut itsestäänselvyys.Tämä college löytyi loppukesästä, kun olin moikkaamassa ystävää Raumalla. Rauman Prismassa eksyttiin ruokaostosten lomassa "isojen miesten vaateosastolle". Sieltä löytyi upea vihreä college koossa 6XL ja samanlainen mustana koossa 5XL. Sovitin paidat, hetken mietin värivaihtoehtojen välillä, ja nappasin molemmat ostoskoriini. Se oli kyllä hyvä valinta, molemmat paidat ovat olleet messissä joogatessa, baarissa, metsäretkillä, kotoillessa, toimistolla ja monessa muussakin.
Adidaksen treenitrikoot
Nämä ovat mun luottotrikoot, mutta harmillisesti ne ovat elämänsä loppupuolella. Ostin nämä kesällä ystäväni Adidas-teemaisia polttareita varten Budget Sportista, ja ne yllättivät mukavuudellaan. Olen käyttänyt näitä sekä treenatessa että arkena, ja ne alkavat olemaan niin reikäiset, että jonkin ajan kuluttua niistä on luovuttava. Sääli, sillä nämä ovat oikeasti ensimmäiset löytämäni treenihousut, jotka istuvat mulle täydellisesti. Jos tiedät treenivaatevalmistajan, joka on ekologinen, kestävä vaihtoehto isokokoisille, vinkkaa siitä kommenteissa!
Trikoomekko
Tästä kokomustasta asusta on ehkä hieman hankala hahmottaa mustaa trikoomekkoa, joka lymyilee collegepaidan alla, but trust me, it's there. Tämä trikoomekko on ainakin pari vuotta vanha luottovaate, jonka ostin silloin, kun mulla oli tapana vielä shoppailla New Yorkerissa pikamuotia. Nykyisin en enää ostaisi käyttövaatteita pikamuotiliikkeistä, ellei pakottavaa tarvetta ilmaannu. Mekko on kevyt ja hihaton, joka sopii kerrostamiseen täydellisesti. Pian mekon ostamisen jälkeen meinasin laittaa tämän kiertoon, sillä sen kaula- ja "käsiaukot" olivat epämiellyttävän löysät. Onneksi yhden nyörin sitominen solmuksi riitti kiristämään mekon yläosan niin, ettei se enää pyöri päällä.Treenihousujen kanssa tämä on päivän pelastaja, sillä melkein polviin asti ylettävän mekon kanssa ei tarvitse miettiä, näkyykö housuista läpi vai ei. Tämä mekko on ollut mukana monissa juhla-, työ- ja kotiasuissa, ja se jaksaa hämmästyttää yhdistettävyydellään. Mekko on myös selvinnyt mestässä römppimisestä, urbaanissa ympäristössä römyämisestä (muistaakseni myös sillan alle pyllymäkeä menemisestä ja verkkoaidan yli kiipeämisestä) ja mökkisaunan jälkeisestä vilvoittelusta hyttysparven syöttinä.
Laskettelupipo
Pipo on jostakin yläasteajoilta, eli about kymmenen vuotta vanha. Se on ollut messissä kaikenlaisissa elämäntilanteissa, ja vaikka se olikin pitkään hattuhyllyn perällä keräämässä pölyä, se on viime vuosina löytänyt tiensä takaisin mun sydämeeni (ja päähäni). Tämä on täydellinen pelastus huonoina hiuspäivinä, pakkassäällä, tai kun mun juurikasvu on päässyt valloilleen, enkä millään jaksaisi hiuksia värjätä.
Ulos lähtiessä yhdistän tämän asun talvipaljasjalkakenkiin, kaulahuiviin ja talvitakkiin. Asukokonaisuus on siitä hyvä, että se on ihan törkeän mukava päällä, mutta sopivan siisti toimistolle ja illanviettoon keskustassa.
Olen yrittänyt nyt vuoden aikana olla tietoisempi vaateostosteni kanssa, mutta olen huomannut, että isokokoisten, alternatiivityyliin sopivien vaatteiden löytäminen käytettynä tai eettisenä vaihtoehtona on aika mission impossible. Tästä syystä olen yrittänyt jättää vaateostoksia tekemättä, ellen oikeasti osta tarpeeseen. Vuoden aikana impulssiiviset vaatehankinnat ovat jääneet onneksi melkein nollaan.
Mikä on sun lempivaatteesi? Tai oletko itse löytänyt sulle sopivia vaatteita käytettynä tai eettisiltä valmistajilta? Olisi kiva keskustella asiasta kommenttikentässä lisää!
Aivan ihana postaus ja mukavan kuuloisia vaatteita! On käynyt välillä itsellänikin mielessä kirjoitella lempivaatteistani, mutta pessimistisesti mietin että kiinnostaako se ketään :D Mulle lempivaatteet on juurikin sellaisia arjen selviytymisasioita, jotka päällä kelpaa mennä moneen paikkaan. Lempivaatteet säilyttää mulla myös statuksensa pitkään, joten lopulta ne yleensä kuluu ihan kaatopaikkakuntoon :)
VastaaPoistaMuakin mietitytti aiheen kiinnostavuus, mutta selvästi aihe herättää mukavasti keskustelua samanhenkisten ihmisten kanssa. Isoa yleisöä ei aihe välttämättä tavoita, mutta ehkä se on ihan hyväkin. Musta ainakin aihe on mielenkiintoinen, lukisin mielelläni muiltakin bloggaajilta tämän aiheen postauksia :)
PoistaMun luottovaatteisiin kuuluu neljät samanlaiset reisitaskuhousut neljässä eri värissä (vihreä, beige, musta ja harmaa), muita housuja ei pahemmin tule käytettyä. Harmillisesti nuo housut kyllä on juurikin sitä epäeettistä pikamuotia H&M:ltä, mutta koska en ole onnistunut mistään muualta löytämään läheskään yhtä hyviä housuja, niin olen todennut, että voin ostaa housuni sieltä.
VastaaPoistaMun tyyli koostuu lähinnä reisitaskuhousuista ja huppareista, lämpimämmällä ilmalla yläosaksi vaihtuu t-paita. Mun ehdottomasti parhaat (parhaimman tuntuiset, laatuiset, parhaiten istuvat ja eettisetkin) vaatteet on Riva Clothingilta. Suosittelen ehdottomasti tsekkaamaan, muutama viikko sitten juuri tilasin tuon Sirius-hupparin, ja ne koot on kans tosi reiluja (käytän yleensä kokoa XL mut tässä kyllä ehkä L-koko ois ollut parempi. En jaksanut palauttaa niin käytän tuota XL:lää semmoisena kivan rentona ja löysänä versiona sitten ja ehkä joskus tilaan pienemmän kaveriksi).
Mulle pukeutuminen on tärkeää kyllä myös itseilmaisun kannalta, sen avulla saan korostettua sitä kuka olen ja helpotettua omaa sosiaalista ja kehodysforiaani. Joinakin päivinä tuntuu ettei mitkään vaatteet vaan sovi, mutta nykyään mun kaapista kuitenkin onneksi löytyy vain sellaisia vaatteita joista tykkään ja jotka on kaikki mukavia päällä.
On kyllä harmi, että tosi harva löytää luottovaatteitaan eettisiltä merkeiltä. Täytyy vain muistaa olla itselleen armollinen, ja odottaa sitä, että myös ekologiset, ympäristötietoiset valmistajat alkavat myymään inklusiivisemmin vaatteita kaikille vartaloille ja tyyleille.
PoistaRiva Clothing on mulle ihan uusi tuttavuus, täytyykin paremmalla ajalla tutustua valikoimaan kunnolla! Pikaisen silmäilyn jälkeen vaikutti oikein mielenkiintoiselta perusvaatteiden myyjältä, ja just tuollaisia käyttövaatteita tarvitsisi omaankin vaatekaappiin!
Ja tiedän tosi hyvin ton tunteen, kun joinakin päivinä mikään vaate ei tunnu hyvältä päällä, ja ne antavat täysin vääränlaisen fiiliksen päivään. Mullakin on aika ajoin aika raffia kehodysforiaa liittyen mun ylävartalon muotoihin, joten voin vain kuvitella, miltä susta tuntuu! Onneksi kuitenkin luottovaatteet helpottaa tällaisina päivinä, ja on ehkä vähän helpompi löytää tarpeeksi mukava, toimiva kokonaisuus.
Mun luottovaatteisiin kuuluu mustat leggingsit, jotkut pörrösukat (koska nyt on talvi + olen vilukissa), joku hame ja löysä ja mahdollisimman kreisillä printillä varustettu t-paita hupparin kera. Normikokoisena on aika helppo löytää haluamiaan kledjuja. Yleensä ne ovat kirpparilta (n. 75-80%, loput ovat niistä kaupoista), koska en raaski eikä olisi varaakaan ostaa mistään kalliista ekoliikkeistä. Tyylini on yleensä kasarin/ysärin alun painotteinen + olen aika puristi, joten muita vaihtoehtoja ei juuri ole.
VastaaPoistaHupparit tosin ovat suhteellisen uusia sukkien ohella. Ne ovat olleet vakiokledjuja aikalailla jo lapsuudesta. Tällä hetkellä vakiohuppareita on kolme; Guns'n'Roses -huppari - joka laitetaan vasemmalta puolelta kiinni + se on ostettu Maailma Kylässä- festareilta Kontin pisteestä, kissahuppari jonka ostin valmavuotena NewYorkerista (en harrastanut silloin vielä kirppareita) & raitahuppari joka tarttui mukaan Bellan kirppikseltä. (jota ei enää ole)
Hameet ja paidat ovat yleensä vintagevalikoimaan perehtyvistä UFF-eista. Normikirpparit ovat yleensä huonoon aikaan auki (eli aamusta, jolloin olen nukkumassa) + niissä käy yleensä vain käteinen. Mutta elämä on. Vuosien aikana olen onnistunut tekemään hyviäkin kirppislöytöjä, ja niistä olen enemmän ko ylpeä. ♥
Tyylillä leikittely on samanlainen itseilmaisun muoto, ko esim. hiusten väri, muistikirjaan kirjoittaminen tai - piirtäminen.
Kiva kuulla, että koostat noin ison osan sun tyylistä second hand -vaatteista! Mäkin kahlaan Porin Kontin valikoimaa läpi tasaisin väliajoin, mutta vaatteet ovat yleensä harmillisen pieniä tai mummomaisia. Ehkä joskus vielä löydän plusvaatteiden graalin maljan jostain kirpparilta, niin saan fiilistellä second hand vaatteita enemmän.
PoistaMullakin on tällä hetkellä etsinnässä iso, tunikamainen musta huppari, ilman vetoketjua tai printtiä. Se olis täydellinen toimistovaate laiskempiin päiviin, jota voisi käyttää legginssien tai sukkahousujen kanssa. Monta melkein täydellistä hupparia olen löytänyt, mutta kun mielessä on tarkka visio, en halua poiketa siitä. Kyllä se täydellinen vaatekappale joskus tulee vastaan.
Mun tärkein itseilmaisun muoto on tällä hetkellä tatuoinnit - erityisesti vasta alkaneen puolihihaprojektin takia, mutta hyvänä kakkosena on kyllä ehdottomasti vaatteet. Tämä on siitä hauskaa, että mun luottovaatteissani ei mun tatuointejani edes näe. Se on just se efekti, josta tykkään, saan sitten järkyttää kaikkia, kun vaihdan kesällä vaatetyyliä astetta kevyemmäksi :D
Olipas mukava postaus, pisti pohtimaan oman vaatekaapin sisältöä. Olen kyllä rauhoittunut hurjasti turhan shoppailun kanssa, mutta ostopaikkoihin voisi kiinnittää enemmän huomiota. Omatuntoa hieman helpottaa se että kun jotain kivaa löydän, käytän sitä yleensä vuosia. Juuri eilen katselin yhden tubettajan haul-videota ja tuntui niin oudolta kun tämä voivotteli miten ei ole ostanut vaatteita pariin kuukauteen ja kaikki vaatteet alkaa olla rikki.Totesipa vielä samaan syssyyn että teki ison tilauksen ja toivoo sen kestävän taas ne pari kuukautta.
VastaaPoistaMun käytetyin vaate on viitisen vuotta vanha pikkumusta Bikbokilta ja samanikäiset dr Martensit. Kirppistelin kuitenkin itselleni aivan ihanan tekonahkableiserin mikä antoi uutta kipinää ryhtyä tsekkaamaan aina kirppis ennen muita kauppoja. Mielessä on pari kivaa tuunailua, joten odottelen malttamattomana joski lähikirppikselle tulisi pian hommaan sopivia vaatteita kun tuntuisi tyhmältä silputa uutena ostettuja 😅
Joo toi on kyllä ihan käsittämätöntä, itekin olen nähnyt paljon haul-videoita, joissa hehkutetaan sitä, että "en ole aikoihin ostanut vaatteita, viime tilauksesta on jo pari kuukautta", ja sitten avataa aivan järjettömän isoa postipakettia, joista puolet lähtevät palautukseen. Onneksi tuontyylinen sisältö alkaa vähentyä somesta, kun kulutustottumukset muuttuvat!
PoistaMäkin aina yritän käyttää ostamani vaatteet ihan loppuun ennen kuin ostan uusia. Joskus on hauska katsella vanhoja kuvia ja tajuta, että tämän hetken lempivaate oli käytössä myös kolme vuotta sitten :D