Koulussa viimeinkin, voi ottaa iisimmin. Eiku.

Niin se kesäloma vain vierähti ja torstaina olikin se päivä, kun aamuherätys stressasi ensi kerran ja sormi meni uuhun miettiessä, mitä sitä pakkaisi mukaan ensimmäisenä koulupäivänä. Sitä sitten tuli nähtyä, ettei se kahden kuukauden erossaolo ollut muuttanut ollenkaan mitään ja tuntui siltä kuin edellisenä päivänä oltaisiin istuttu ruokalan pöydässä ilman, että kukaan haluaisi lähteä kotiin.

 Niin se aika vaan kuluu. Kesällä musta tuntui jollain kummalla tavalla, että päivät kului tyhjänpanttina istuskellen, mutta näin jälkikäteen ajateltuna mun kesäänihän mahtui vaikka mitä!

Mun kesääni kuului tien päällä kulutetuja tunteja,

upeita kaupunkeja ja matkoja, joita mä en tule ikinä unohtamaan ♥,

pieniä askartelu- ja nikkarointiprojekteja joita tehdessä kello kiisi eteenpäin,

herkkuhetkiä niin ulkona kuin kotonakin,

aurinkoisia päiviä, rusketusrajoja ja pisamia,

mökkisaunan jälkeisiä väsymyksiä,

hiljaisia, kiireettömiä hetkiä,

sekä tietenkin hymyjä, hassutteluja ja tiskivuoroja.