Mä olen kiintynyt aivan älyttömällä
tavalla mereen viimeisen neljän kuu-
kauden aikana, ja onneksi Meri-Po-
riin ei ole kuin reilun puolen tunnin
ajomatka, joten satunnaiset seikkai-
lut eivät ole kovinkaan vaikeasti
järjestettävissä.
Siinä on jotain ihmeellistä, melkeinpä
taianomaista, kun kävelee pehmeällä,
hiljalleen viilenevällä hiekalla tennarei-
den kaapatessa varpaiden seuraksi
todisteita kuluneesta matkasta, ja kun
viimeinkin kiipeää viimeisen hiekka-
dyynin ylitse, kuulee meren aallot ja
lokkien huudot ja tuntee raikkaan meri-
ilman keuhkoissaan.
ilman keuhkoissaan.
Pakko miettiä, mahdanko olla ainoa joka
löytää tuhottomasti iloa tällisista pienen
pienistä retkistä ja pysähtyneistä hetkistä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kaikki kommentit ovat tervetulleita ♥