04 helmikuuta 2020
Ilmastoahdistus - Mitä tehdä, kun tuntuu, että kukaan ei välitä?
Mä olen kärsinyt ilmastoahdistuksesta ihan ala-asteelta asti. Aloitin peruskoulun 2001, eli kauan ennen kuin ilmastonmuutos aiheena oli hirveästi edes esillä uutisissa tai mediassa. Niihin aikoihin puhuttiin lähinnä kasvihuoneilmiöstä. Siitä huolimatta kaikenlaiset luontodokumentit sulavista jäätiköistä, kuvat likaisista ja ahtaista sikaloista ja kasvihuoneilmiön käsittely koulussa saivat orastavan ahdistuksen istutettua mun nuoriin aivoihini.
Näistä ensimmäisistä ilmastoajatuksista on kulunut melkein pari vuosikymmentä; viime vuonna Amatson paloi ennätyspaljon, kun rehusoijan viljely valtasi alaa, tulvat lisääntyvät jatkuvasti kaikkialla maailmassa, tieteilijät ovat laskeneet, että vuoteen 2050 mennessä meressä on enemmän muovia kuin kalaa, ja nyt Australiassa on ollut katastrofaalisia puskapaloja, joissa on kuollut tuhansia eläimiä. Kotisuomessakin ilmaston epävakaus alkaa olla selvä juttu, viime kesä oli ennätyskuuma ja talvi täällä länsirannikolla on ollut plussakelinen ja sateinen.
Puhumattakaan siitä, että eläimiä tapetaan maailmalla ruuaksi päivittäin arviolta 200 miljoonaa yksilöä. Jos otetaan mukaan merenelävät, on luku vielä järjettömämpi; joka päivä 3 biljoonaa yksilöä tapetaan ihmisten ruuaksi. Jätteeksi joutuvia "luonnollisiin syihin" kuolevia eläimiä, jotka eivät pääse teuraaksi on järjettömän paljon etenkin broilerintuotannossa, eikä niitä edes lasketa tähän arvioon. Se tuntuu lievästi ilmaistuna kohtuuttomalta.
Kun näitä laskelmia ja uutisia tykitetään jokaisessa mediassa päivittäin, ei ole ihmekään, että Sitran tekemän kyselyn mukaan joka neljäs suomalainen kärsii ilmastoahdistuksesta. Se on paljon, ja siksi tahdon pureutua tähän aiheeseen.
Mitä, jos tuntuu siltä, että ihmisiä ei kiinnosta? Miten helpottaa ilmastoahdistusta?
♥ Ymmärrä se, että useimmiten vanhempien ihmisten ymmärtämättömyys johtuu siitä, että asia ei heidän elämäänsä juurikaan vaikuta. Yli viisikymppiset ovat jo elämänsä loppupuolella, kun ilmastokriisin ensimäiset katastrofaaliset muutokset alkavat vaikuttaa. Monet eivät myöskään tahdo nähdä oman sukupolvensa aiheuttamia tuhoja rakentaessaan hyvinvointivaltiota. Tästä syystä lausahdukset kuten "ajattele, millaisen maailman tahdot jättää lapsenlapsillesi" ovat tullet niin tutuiksi.
♥ Lue uutisia luotettavista lähteistä ja seuraa tutkimustuloksia, niin olet valmis avoimeen, rauhalliseen keskusteluun. Kun tiedät ilmastonmuutokseen liittyviä faktoja, on helpompi kohdata ilmastonmuutoskriittisiä öyhöttäjiä.
♥ Tee vain sellaisia ilmastotekoja, joihin omat rahkeesi riittävät. Jokainen ympäristöystävällisen elämän suuntaan otettu askel on arvokas, oli se minkä kokoinen tahansa. Voit aloittaa vähentämällä lihansyöntiä, ottamalla kangaskassin kauppaan tai välttämällä ajokilometrejä yksityisautolla. Sun ei tarvitse olla heti täydellinen ilmastosankari vegaanin ruokavaliolla ja minimalismin kulutustottumuksilla. Tärkeintä on tiedostaa asiat ja yrittää parhaansa.
♥ Kerää roskia luonnosta. Tämä saattaa olla ruohonjuuritason vaikuttamista, mutta joskus riittää edes se, että toimii esimerkkinä. Mutta muista keräillessäsi olla varovainen, käytä käsineitä tai poimuria, niin et saa haavoja lasinsiruista tai muista terävistä esineistä.
♥ Ymmärrä se, että myös "ympäristöystävällisten tuotteiden" liikakulutus on haitallista. Jos ostat kangaskassin, on sitä käytettävä päivittäin 18 vuotta ennen kuin sen valmistamiseen käytetty energia ja materiaalit kuittaantuvat. Iso kangaskassikokoelma ei siis poista ongelmaa.
♥ On myös hyvä opetella tunnistamaan tuotteiden viherpesu – esimerkiksi "maatuva" biomuovi on todellisuudessa todella haitallista. Niistä vapautuu mikromuovia samalla tavalla kuin normaalistakin muovista, niiden hajoaminen ei ole tarpeeksi nopeaa biojätteessä, joten ne kuuluvat sekajätteeseen. Biomuovi myös vapauttaa hajotessaan hiilidioksidi- ja metaanipäästöjä, ja niiden elinkaaren hiilijalanjälki on useimmiten suurempi, kun verrataan muihin materiaaleihin. Jos biomuovi kiinnostaa lisää, lue lisää täältä!
♥ Muutenkin oman hiilijalanjäljen pienentäminen on melko simppeliä:
- Älä osta tavaraa turhaan.
- Opettele tunnistamaan tilanteet, jolloin teet hätiköityjä ostopäätöksiä, ja vältä niitä.
- Tutustu paikallisten kirppareiden valikoimaan.
- Lopeta seuraamasta brändejä/somevaikuttajia, jotka saavat sut tuntemaan, että tarvitset koko ajan uusia vaatteita/kosmetiikkaa/muita tuotteita.
- Seuraa kestävää kehitystä ja ympäristöystävällisiä elämäntapoja kannattavia vaikuttajia.
- Ja muista, älä stressaa. We are all in this together!
♥ Ja lopuksi on vielä sanottava, että anna itsellesi anteeksi aikaisempien elämänvaiheiden "ilmastosynnit". On turha syyllistää itseä sellaisista asioista, joita ei voinut välttää, kun ei tiennyt paremmasta. Katse siis tiukasti eteenpäin, älä märehdi menneitä virheitä.
Podetko ilmastoahdistusta? Millaisia ajatuksia se sussa herättää? Ja mitkä on sun omat ekoteot? Olisi mahtavaa kuulla niistä kommenteissa!
Olipa hyvä postaus! Tällaista lempeää, mutta silti faktoihin perustuvaa infoa ja keskustelua tarvittaisiin mun mielestä enemmän. Kirjoitat asioista niin kuin ne on, muttet kuitenkaan syyllistä ketään, ja se on musta tosi hyvä.
VastaaPoistaMä kyllä samaistun ilmastoahdistukseen paljonkin. Pyrin omilla valinnoillani kyllä tekemään hyvää, tai ainakin minimoimaan pahaa, mutta silti ahdistaa, ja välillä tuntuu ettei tulevaisuutta ees uskalla ajatella. Monet ilmastoystävälliset teot on mulle jo aika itsestäänselvyyksiä osana arkea, kuten vegaaninen ruokavalio ja se etten osta muovipusseja käytännössä koskaan. Kierrättäminen on myös osa arkea, saatiin juuri syksyllä muovinkierrätysastia meidän taloyhtiöön ja iloittiin siitä kovasti!
Köyhyys kyllä osittain pakottaa myös ympäristöystävällisyyteen esim. siten etten voi matkustella niin paljon kuin mielelläni matkustelisin. Tai no, käytännössä en matkustele ollenkaan muutoin kuin junalla kouluun ja joukkoliikenteellä kotikaupungissa, vaikka oikeasti musta ois ihana käydä ulkomailla välillä. Vaatteet on sellainen asia jonka kanssa kamppailen aika paljon. Pyrin ostamaan vaan tarpeeseen, mutta kuka nyt sitten määrittelee mikä se oikea tarve on? Riittääkö se, että siitä tulee itselle hyvä olo, ja esim. oma dysforia helpottuu ja kodin ulkopuolella oleminen mahdollistuu osittain sopivien vaatteiden takia, vaikka se tarkottaisikin muuten "turhaan" vanhojen korvaamista uusilla. Ennen ostin paljon kirppisvaatteita, mutta suurempia miestenvaatteita löytyy kirppiksiltä tosi huonosti.
Yritän kuitenkin olla tässä armollinen myös itseäni kohtaan ja ajatella, että teen sen minkä voin. Vaikka ilmastoteot on tärkeitä, on musta myös hyvä elämänlaatu tärkeää, ja sitä heikentää se jos joka ikinen hetki syyllistää itseään kaikesta mitä tekee.
Toi on just tärkeää ymmärtää, että ei uhraa omaa elämänlaatuaan ilmastotekojen takia. Omaa elämää ei kannata täysin tuhlata siihen, että elää mahdollisimman ympäristötietoisesti, ja luopuu siksi unelmistaan. Elämä on elämisen arvoista silloin, kun tekee asioita, joita rakastaa, vaikka ne vähän lisäisivätkin omaa hiilijalanjälkeä.
PoistaMäkin olen aika lailla vasta alkutekijöissä mun ilmastoystävällisten elämäntapojen kanssa, syön yhä satunnaisesti (valkoista)lihaa ja muita eläinkunnan tuotteita, mutta aina, kun vietän täysin lihattoman päivän tai viikon, oon tosi ylpeä itsestäni. Muuten osto- ja kulkemistottumukset ovat menneet oikeaan suuntaan, vaikkeivat nekään ole täydellisiä. Tein just Sitran elämäntapatestin, ja mun hiilijalanjälki on tällä hetkellä 3500 kg. Se on puolet Suomen keskiverrosta. Suosittelen testaamaan, se muistuttaa siitä, että omilla valinnoilla on oikeasti merkitystä.
https://elamantapatesti.sitra.fi/testi
Poistin tuosta alta kommenttini, koska kirjoittelin siihen ihan mitä sattuu. 😅 Mutta sii tuo testi on kyllä hyvä muistutus - mä sain tulokseksi 2500kg. Se on ehkä aika vähän... Ajattelen kyllä noin kun sanoitkin; että on tärkeää nauttia elämästä eikä tarvitse todellakaan luopua itselle tärkeistä asioista tai unelmista vain siksi että se olisi ympäristöystävällisempää. Toisaalta mulle monet asiat joiden tiedän kuluttavan tosi paljon luonnonvaroja, ei tunnu edes kovin nautinnollisilta, ja sitten ne saattaa jäädä siksi tekemättä. Ja kuitenkin olisi hyvä suhteuttaa vaikka isojen yhtiöiden tekemien päätöksien merkitys kokonaiskuvassa kuin se, että voiko itse joskus tehdä jotakin ja poiketa siitä normaalista. Tai siis se mitä yritän sanoa on varmaankin, että on lupa todellakin nauttia asioista, eikä ympäristötietoisuuden ole tarkoitus heikentää oman elämän laatua! Joskus se ilmastoahdistus vaan tulee niin suureksi että niin meinaa käydä.
PoistaTiedän tunteen, usein omassakin arjessa melkein lamaantuu, kun saa muistutuksen siitä, miten päin persettä isot yritykset ja maailman päättäjät toimivat. Mutta onneksi omilla valinnoilla voi edes vähän vaikuttaa. Toi 2500kg on ihan mielettömän hyvä hiilijalanjälki, se on reilusti alle puolet normisuomalaisen kulutuksesta, ja just tollasiin lukemiin kaikkien pitäisi tähdätä :)
PoistaHyvää tekstiä Iida! Näytätte Juhan kaa meille kaikille esimerkkiä paikallisvaikuttamisesta ohimennen keräilemällä roskia yms. Toi on tosi hienoa! Tää aihe on meillä kans aika paljon tapetilla kun Juulia on tosi kiinnostunu ekologisuudesta. Ja tietty, niin minäkin!
VastaaPoistaKiva lueskella teen kuulumisia täältä.
Kiva kuulla, että tykkäsit postauksesta! Roskien kerääminen on tosiaan ruohonjuuritason vaikuttamista, mutta se on niin helppoa ja mukavaa ajankulua, että sitä tekee mielellään viikottain. Jos homma kiinnostaa, kannattaa panostaa kunnon poimuriin ja viiltosuojahanskoihin, niin välttyy turhilta haavereilta :)
Poista