Yötä satavuotiaassa hotellissa - Mäntyluodon Hotelli

Meidän on pitänyt tosi pitkään mennä katsastamaan Meri-Porissa toimivaa Mäntyluodon Hotellia, mutta jostain syystä se on vain jäänyt. Kalloon ajaessa tien oikealla puolella kohoava kaksikerroksinen hotellirakennus on aina vaikuttanut hirveän mielenkiintoiselta, ja se huokuu entisaikojen tunnelmaa.

Eikä meidän kiinnostusta tietenkään auttanut se, että hotellin  kerrotaan kummittelevan.



Juhalla on toisinaan tapana järjestää meille yllätysmatkoja, kun meidän aikataulut kohtaavat, ja se kertoo mulle määränpään joko juuri lähtiessä, tai kohteeseen saavuttaessa. Pari viikkoa sitten Juha oli jotenkin niin tohkeissaan tulevasta reissusta, että tajusin päämäärän juuri ennen lähtöä. Täydellinen valinta viikonlopulle ♥

Mäntyluodon Hotelli on perustettu 1918, ja se on ulkoisesti täysin alkuperäisessä kuosissaan. Hotelli on ollut todella iso osa Porin sataman historiaa, huolehtien maissa viipyvistä merimiehistä, joita saapui Poriin maailman joka kolkista. Hotellirakennus on selvinnyt toisen maailmansodan aikaisista pommituksista, ja se toimi sodan aikaan sekä venäläisten että saksalaisten sotilaiden "olohuoneena". Sittemmin hotellissa on vietetty häitä ja juhlia, ja siellä on majoittunut tuhansittain kulkijoita, Suomesta ja sen ulkopuolelta.

Mäntyluodon Hotellin kummituksen kerrotaan olevan nainen, joka kulkee sen käytävillä, joidenkin tarinoiden mukaan vaikuttaen hotellin asiakkaalta. Tarina on monelle tuttu, ja myös hotellin edelliset omistajat kertoivat tarinaa Vihreäkattoisen naisesta. Me siis otettiin mukaan paljon uskoa yliluonnolliseen, ja leikiteltiin ajatuksella spiritismi-istunnon pitämisestä hotellihuoneessa. Mä kuitenkin vain tosiaan leikittelin ajatuksella - spiritismiin musta ei ikinä olisi, oon niin nössö.




Itse rakennus oli todella upea, ja huoneet olivat sympaattiset; keltaiset tapetit, vanhat kalusteet ja retrot petivaatteet loi huoneeseen just sopivan fiiliksen. Henkilökunta oli tosi ystävällistä, he kertoivat hyviä vinkkejä ympäristön mielenkiintoisista luontokohteista, ja erityisesti vastaanottotiskin työntekijä jutteli kanssamme mielellään rakennuksen historiasta, ja omista kokemuksistaan hotellista - myös siitä, että hän ei ollut henkilökohtaisesti nähnyt hotellin kummitusta oman työsopimuksensa aikana, eli kahdeksaantoista vuoteen. Kuitenkin hän myönsi kuulleensa tarinan, mutta oli kovin skeptinen.

Kummitukseen ei viikonlopun aikana törmätty, mutta Maurin myrsky sai rakennuksen huokailemaan. Se sai mut hyvinkin ymmärtämään sen, miksi monet ajattelevat rakennuksen kummittelevan. Illalla yksin huoneessa käydessäni olin koko ajan varuillani ja odotin jokaisen oven takaa paljastuvan vanhan naisen läpinäkyvän hahmon. Myös yöunet jäi selittämättömästä syystä kovin vähäisiksi. Se ei onneksi haitannut, vaan nukuttiin myöhään, pakkailtiin kamat ja lähdettiin kohti kotia jatkamaan huilailua. Hyvä reissu!

Palataan varmasti joskus taas Mäntyluotoon yöpymään.