Välipäivät Tallinnassa

Meidän joulu meni ihanasti rakkainta lähipiiriä nähden, ja nyt Uusi Vuosi on jo ovella! Upeaa uutta vuotta! Toivon, että teidän välipäivänne sujuivat mukavasti ja uuden vuoden aattonne on mitä mahtavin, miten ikinä sitä juhlistatte tai olette juhlistamatta.

Me vietettiin Juhan kanssa joulun välipäivät Tallinnassa ja saavuttiin tänään illalla kotiin. Meillä on ollut koko loppuvuosi aika hektistä, ja kaivattiin kunnon irtiottoa arjesta. Alkuun ajattelimme jatkaa perinnettä ja matkustaa Kööpenhaminaan, mutta mietittiin yhdessä, että se on hieman liian rankka reissu lentoineen ja huvipuistopäivineen. Niimpä buukattiin laivamatka Ikaalisten matkatoimistosta ja matkattiin kolmeksi yöksi rapakon toiselle puolen, ilman sen ihmeellisempiä suunnitelmia.




Käytiin joskus aikaisemminkin Tallinnassa, mutta sillä kerralla emme oikein ehtineet tutustua kaupunkiin. Niinpä tällä kertaa meidän ajatuksena oli kierrellä vanhaa Tallinnaa ja poiketa joulumarkkinoilla, joita on hehkutettu jo pidemmän aikaa. Ja niinhän me tehtiin. Vanhan kaupungin kujat ja kahvilat tulivat tutuksi ensimmäisen päivän aikana ja onhan se ihmeellinen paikka.





Muutenkin Tallinnassa oli jännittävä tunnelma, sillä siellä kohtaa ultamodernius ja keskiaikaisuus. Uudelta hotelli- ja shoppailuväylältä on vain kortteli matkaa vanhoille keskiaikaisille rakennuksille. Shoppailukierroksen päätteeksi löydettiin sattumalta jatkuvasti upeita vanhoja rakennuksia. Mä en todellakaan ole ihminen, joka lähtisi matkailemaan arkkitehtuuria silmällä pitäen, mutta silti mun kameran muistikortilta löytyy ensisijaisesti kaupunginäkymä- ja arkkitehtuurihabituskuvia.

Hullunkurista.





Ja tottakai Tallinnassa ollessa meidän täytyi piipahtaa myös Tallinnan kissakahvilassa vertailemassa sitä, miten se erosi suomalaisista kissakahviloista.





Ja olihan se tosi hauska nähdä. Kahvilalle kävely kesti Seaport Hotellilta noin parikymmentä minuuttia pulujenruokintatauon kanssa. Nurrin ruoka oli todella hyvää, jopa parempaa kuin Tampereen tai Helsingin kissakahviloissa, ja sisustukseltaan paikka muistutti aika vahvasti Helsingin serkkuaan. Silti jollain tapaa paikka oli paljon enemmän normaalin kahvilan tyylinen, eikä kissakahvilaelementti ollut hirveästi läsnä, vaikka kissoja paikka kuhisikin.

Joten, sanoisin, ettei se välttämättä ollut parempi kuin suomalaiset kissakahvilat, vaan pikemminkin samalla viivalla. Suosittelen lämpimästi kaikille kissojen ystäville!






Juuri tällainen reissu oli kyllä juuri sitä, mitä tarvittiin tähän väliin! Oli kivaa miettiä aamulla, millainen on päivän fiilis, eikä lähteä tarkasti aikataulutetusti hotellihuoneesta kohti uutta, uuvuttavaa päivää. Nyt olo on levännyt, ja kropalle teki ihan hyvää, että parissa päivässä kertyi yhteensä 38 000 askelta. Huomenna menen hyvin levänneenä vanhempieni luokse viettämään uuden vuoden aattoa ja kertomaan, miten matkamme sujui.

(Mulla oli reissussa testissä myös Juhalta joululahjaksi saamani GoPro Hero5. Tyhjennän kameran kovalevylleni vielä nyt aamuyöllä ja käyn tammikuun aikana läpi videomatskut, joita kertyi matkan aikana. Jos edes murto-osa videoista on käyttistä, voisin hieman koostaa sitä ja tehdä ehkä jonkinlaisen "first impression" -postauksen kameraan liittyen. Palataan siis siihen myöhemmin!)

Joulumieltä Tampereelta

Käytiin hakemassa joulumieltä taianomaiselta Tampereelta viime lauantaina. Olen pitkään marissut siitä, etten ole aikoihin päässyt Kissakahvila Purnauskikseen, vaikka siellä käyntiä ollaan pitkään suunniteltu, ja Juha painoi valitukseni mieleensä. Niimpä lähdettiin lauantaiaamuna yllätysmatkalle ja kurvattiin Aaltosenkadulle.

Purnauskis on ihana pysähdyspaikka, ja vaikka siellä käyminen olisi ollut täysin riittävä suunnitelma sille päivälle, Juha ohjasi mut myös Tampereen joulutorille. Jouluisia tuoksuja, valoja ja hymyileväisiä ihmisiä, jos se ei saa joulumieltä syttymään, niin ei sitten mikään!

Elämäni shokkivärien maailmassa

Olen elänyt shokkivärjätyn tukan kanssa jo pidemmän aikaa. Ensimmäisen shokkiväriraitani otin silloin, kun olin valmistumassa autoasentajaksi 2013. Colormaskit alkoivat niihin aikoihin ilmaantua laajemmin markkinoille, ja valmistujaisissa täytyi vaan olla paitaan mätsäävä oranssi raita hiuksissa. Muuten en kai ollut tarpeeksi katu-uskottava emonuori valmistuvien rivissä. Aika pian kyllästyin raidan ylläpitoon ja vedin koko pään taas turvallisen ruskeaksi. Perusbrunettena viihdyin maaliskuuhun 2015, jolloin raita tuli takaisin. Oranssin jälkeen se haalistui huomaamattomaksi, muuttui vihreäksi, lyheni, piteni, levittäytyi ja haalistui taas, tällä kertaa pinkkiin taittaen. Ja ennen kuin huomasinkaan, olin valkaissut toisen puolen päästäni ja värjäilin sitä milloin minkäkin väriseksi. Ja se oli vapauttavaa!



Nyt syyskuussa päätin repäistä (kun vielä olen nuori!) ja ilmoitin luottoparturilleni haluavani koko pään shokkivärin. Liila oli pyörinyt kuvioissa aika lailla koko kesän, siis puolessa päässä, ja mukavan värinpoistosession jälkeen mulla olikin koko pään violetti väri!

Millaista siis on ylläpitää tällaista väriä? Miten se eroaa normaalista hiusväristä? Tässä muutama seikka, jotka mä olisin halunnut tietää ennen, kuin itse lähdin leikkiin mukaan;

♥ Valitessasi omaa värjäystapaasi, Youtuben mielipidevideot ovat parhaita ystäviäsi. Ei kannata lähteä summamutikassa ostaamaan kalliita tuotteita, joista ei tiedä mitään. Lisäksi videoilta saa hyvin vinkkiä siihen, miten pitkään tuotetta käyttäneet saavat sen tarttumaan parhaiten ja miten se käyttäytyy laimennettaessa!

♥ Suihkutilat kannattaa huuhdella vedellä aina heti sen jälkeen, jos colormaskia menee joillekin pinnoille. Meidän suihkussa on muutamia värjäymiä colormaskien takia, enkä tiedä, saanko niitä ikinäkään puhdistettua.

♥ Väriä kannattaa lisätä vähintään kolmen hiustenpesun välein. Mun hiukset luovuttaa väriä niin hyvin, että lisään väriä aika lailla joka kerta, kun vaivaudun hiuksiani pesemään. Ja jos en lisää sitä, pari pesua, ja mun violetti kuontalo muuttuu siniseksi.



♥ Mut hei, se pelkästään ei riitä. Mä olen käyttänyt pitkään (lue: aina) Biozellin Color Maskeja, ja nehän eivät värjäämättömään hiukseen tartu. Eli vaikka ylläpitäisit joka hiustenpesun yhteydessä väriä, sulle tulee silti juurikasvua. Siitä täytyy erikseen hankkiutua eroon, ja värjätyt juuret on saatava taas piiloon colormaskilla. Aika pain in the butt.

(En ole kokeillut ikinä niitä valmiiksi violetteja hiusvärejä, joita esimerkiksi Schwarzkopf valmistaa. Jos sulla on kokemusta niistä, kerro ihmeessä, miten ne sulla toimivat!)

♥ Huomautan myös, että mitä valkoisempi pohja, sitä todennäköisemmin väri näyttää siltä, miltä sen pitäisikin. Mun vihreä raitani johtui siitä, että pohjavärini oli keltainen ja lisäsin siihen sinistä väriä.

♥ Mun hiukset värjäävät myös ympäristöään. En tiedä tekevätkö kaikki shokkivärit niin, mutta olen huomannut, että mun kuulokkeet työpaikalla ovat hiljalleen muuttuneet liiloiksi niiltä osin, jotka ovat kosketuksissa mun päähäni. Ja kun my Sister from another mister letittää mun tukkaa, sen käsiin tarttuu toisinaan liilaa. Ongelma voi silti liittyä mun liialliseen hiuslakankin kulutukseen, jos lakka sitoo itseensä eri tavalla väriä ja tarttuu sitten eri pintoihin. Esimerkiksi tyynyliinat eivät (vielä) ole kärsineet.

♥ Eikä koskaan tiedä, millainen lopputulos on värin lisäämisen jälkeen. Toisinaan, kun lisään violettia väriä, osa tukasta on silti värin huuhtelun jälkeen sininen. Yhtään valehtelematta tasaista väriä en ole kertaakaan onnistunut saavuttamaan itse värjätessä. Viimeksi mulla oli tasainen väri, kun lähdin parturiltani silloin syyskuussa.

♥ Mutta se jos jokin tekee elämästä mielenkiintoisen! ♥

 Ja onhan se nyt ihan älyttömän nastaa, kun on näyttävät hiukset!

Tää tukka on parantanut mun itsetuntoa ihan valtavasti! Enkä ole kyllä ollenkaan katunut sitä, että tein päätöksen hiusten värjäämisestä, kaikesta vaivasta ja värjäytyneistä käsistä huolimatta. Kannattaa ottaa huomioon, että puhun nyt omasta kokemuksestani. Olen kokeillut jonkin verran Manic Panicia ja muita värituotteita, mutta monta hiustenvärjäysmenetelmää on mulle vielä tuntemattomia.

Onko sulla kokemuksia shokkiväreistä tai colormaskeista? Onko kokemuksesi niistä hyvä, huono vai keskinkertainen? Tai kaipaatko kipeästi kysymykseesi vastausta? Laita ihmeessä kommenttia, niin ihmetellään yhdessä!

Joulukuu ja joulukalenteri rakkaalle ♥

Tervehdys, ihanat ihmiset, ja ihan huikeaa joulukuuta! Pitkästä aikaa! Olen tietoisesti jättänyt blogistani pois kaikennäköiset blogi-joulukalenterit sun muut tarkasti aikataulutetut jouluhärdellit, koska aikani ja energiani ei ole yksinkertaisesti riittänyt siihen. Tuntuisi huijaamiselta julkaista väkisin väännettyjä tekstejä, joten olen odottanut sopivan inspiraation saapumista ilman kiirettä. Ja nyt se on täällä!

Kuluneet pari-kolme viikkoa on ollut hektisiä ja puuhaa on ollut riittävästi. Juoksevat deadlinet (voi, joulu ja mainosala!) ja sovitut menot ovat pitäneet mut mukavasti varpaillani. Mutta hei, suurin kiire alkaa olla takanapäin ja kun koneenvaihdon aiheuttaneet tekniset vaikeudetkin on rämmitty läpi, hiljaiselo blogissa on ohi!




Meidän 31 neliöiseen kotiin purjehti joulu marraskuun viimeisenä viikonloppuna, juuri ennen ensimmäistä adventtia. Asuessani vanhempieni luona koristelimme yleensä joulun vasta noin viikkoa ennen joulua, ja tänä vuonna mietittiin Juhan kanssa, että mitä sitä panttaamaan. Joulun jälkeen sen joutuu kumminkin keräämään pois. Ja onhan koti hirveän kaunis, kun parvekkeen oven edessä/vieressä/ikävästi_oviaukon_tiellä komeilee uusi valkoinen joulukuusi 80 ledvalon valaisemana.

Pari päivää ennen kuin joulukuu alkoi, rupesin miettimään, ehtisinkö vielä tekemään Juhalle joulukalenterin. Marraskuun viimeisinä päivinä listasin, ostin ja paketoin yhteensä 20 pikkulahjaa. Ihan joka päivälle en siis ehtinyt pakettia tekemään, mutta ehdin tekemään tarvittavat paketit, kun vuorokierto pyörähtää sopivaan kulmaan ja saan mellestää kotona ilman, että täytyy pelätä toisen pamahtavan paikalle juuri, kun kaikki lahjat ovat levällään lattialla. Paketeista löytyy hierontaöljyä, maistiaisia, suklaata ja paljon kaikkea muuta kivaa ja yllättävää. Yhdeksän pakettia on jo avattu ja joka päivä herran kasvoilla on ollut positiivisesti yllättynyt ilme. Olen aika tyytyväinen!

Nyt ryhdymme viettämään rauhallista perjantai-iltaa. Ihanaa viikonloppua teille kaikille! Kertokaa ihmeessä, miten teidän joulukuu on startannut ja mitä mieltä olette hätäisesti kyhätyn joulukalenterin ulkomuodosta! ♥