ihana kamala A I K U I S U U S

Mä olen mietiskellyt paljon aikuistumista näin kahdennenkymmenennenensimmäisen ikävuoden lähestyessä (hui kauhistus mikä numero!) ja mä olen muistellut niitä hetkiä jotka muistan lapsuudesta. Juoksuaskelia, naurua ja hölinää, ja täytyy sanoa, että pitkään musta tuntui, että aikuistuminen on ihan perseestä, kun se vapaus ja ennakkoluulottomuus rapisee pois.

Sattuneista syistä mä olen yrittänyt vapauttaa osan aivokapasiteetistani deletoimalla viime vuosien joitakin hieman ikävämpiä muistoja, ja siinä samalla mä olen huomannut, kuinka paljon mun ala-asteikäisenä kokemat muistot ovat vähentyneet. Joskus mulla oli tapana naureskella, että mä olin niin tapaturma-altis lapsi, että päiväkoti-iässä poikien kanssa leikkiessä päähän kohdistuneiden iskujen takia mun muistikuvani siltä ajalta ovat tosi hataria, mutta tällä hetkellä mä todellakin hämmästelen sitä, kuinka seitsemän ikävuoden jälkeen mun muistikuvissani on valtaisia puutteita.

Mutta SE, mitä muistan, kertoo mulle paljon ajasta, kun koulumatkoilla autot olivat jääkarhuja, jokainen irtoripsi puhallettiin tarkasti harkitun toiveen jälkeen, polkupyörällä pääsi maailman ääriin ja kun siivoaminen tarkoitti oman koulupöydän järjestelemistä.

Kuitenkin kielteinen mielipide ikääntymisestä ja henkisestä kasvusta on väistynyt taka-alalle elämän harppoessa eteenpäin. Nykyisin sitä osaa nauttia aivan erilaisista asioista, ja työssäoppimisien seuratessa toisiaan mä olen alkanut arvostaa sitä, että mua pidetään kypsänä ihmisenä, jolle uskaltaa antaa vastuuta erillaisissa tehtävissä. Auringonnousut työmatkalla, läheisyys, hetken jutustelut ystävien kanssa, tiskatut tiskit, söpösti vinossa oleva tiekyltti, kuntoilu ja toisen viereen käpertyminen ovat asioita, joita ei ikinä ennen pitänyt NÄIN ARVOKKAINA.

Aikuistuminen on TOSI JEES, jos vain muistaa vaalia sitä lapsenomaisuutta, joka meistä kaikista löytyy.

Ja aina tulee muistaa, että olit sä kuinka vanha tahansa iältäsi, kuorosta läytyy aina joku sua nuorempi, joka luulee sua kuusitoistavuotiaaksi.

• tammikuu pikakelauksella •

Tammikuu on vierähtänyt hirmuisella vauhdilla eteenpäin ilman, että olisin huomannut. Jotenkin tämän vuoden tammikuu oli ihan eri tempossa kuin edelliset, tehtävää tuntui riittävän ja koko ajan oli jotakin muuta tekemistä kuin blogitekstin suunnittelu.

Mutta siis, meidän vuosi pyörähti mukavasti käyntiin. Paluu arkeen sujui melko tuskattomasti pitkän lomailun ja reissaamisen jälkeen, hiukan muuttuneeseen vuororytmiin totuttiin taas nopeasti ja mäkin aloitin työssäoppimisen heti vuoden alusta, joten voisin sanoa että 2015 alkoi aika lailla työpainotteisesti.

Mutta tietenkin tammikuuhun mahtui paljon muutakin kuin vain työtä. Poikettiin Helsingissä shoppailemassa, aloitettiin joulukarkkien loppumisen jälkeen pienen pieni ruokatottumusten vuosisiivous, oon saanut nauttia niin hirveän upeeta, terveellistä sapuskaa mun oman master chefin toimesta ja ollaan nautittu niistä nopeista hetkistä, kun saa kaikessa rauhalla nojata toisen olkapäähän, olla ilta tiskaamatta ja kirota salkkarien typeryyttä.

Toivon vain kovasti, että tahti taas hieman tasaantuu kunhan vain saadaan puserrettua ekan kuukauden läpi. Ylimääräistä aikaa jotenkin ei jää käteen paljoakaan ja useimmiten kämppä näyttää ihan ryssähelvetiltä, kuten meidän äiti sanoo, enkä ole nähnyt ystäviä aikoihin. Aikataulut, ah, kuinka ihania yhteensovitettavia ne ovatkaan.

Miten muiden vuosi on pyörähtänyt käyntiin?

C P H - matkailijat Kööpenhaminassa

Joulu tuli, aatto meni, ja me Juhnun kanssa lähdettiin välipäiviksi talviseen, ainutlaatuiseen Kööpenhaminaan.

Meillä on todella harvassa ollut nuo yhteiset lomapäivät, joten ajateltiin hiukan juhlistaa pidemää lomaa, ja viettää se kaupungissa, jossa me reilu pari kuukautta sitten kihlauduttiin. Koska kaupunki tuli melko tutuksi edellisellä reissulla, tällä kertaa lennot ja muut liikkumiset sujuivat satumaisen helposti. Yleisillä oli helppo liikkua ja onneksi mulla oli henkilökohtainen kartanlukija matkaseurana, joka syrjäkaduille harhautuessa ohjasi meidät nopeasti tutummille kulmille. ♥

Turisti-infon ja hankkimiemme Copenhagen Cardien innoittamina kierrettiin mielenkiintoisimmat paikalliset nähtävyydet, joita Juhnu oli suunnitellut tapansa mukaan etukäteen. Näihin kuului muun muassa linnan alta löydetyt rauniot, planetaario, eläintarha ja akvaario, ja me vietettiin tietenkin aikaa joka päivä maailmaamullistavassa, ihanassa Tivolissa.

Unelmien kaupunki, unelmien mies ja unelmien loma ♥ Tästä ei enää elämä parane.